perjantai 29. heinäkuuta 2016

Ranskalaista Matis kosmetiikkaa ja lisää sinisiä haivenia


Ranskan maalta tulee usein mielenkiintoista kosmetiikkaa, ja tämänkin postauksen aiheena on jälleen ranskalainen kosmetiikka. Matis on mulle entuudestaan tuttu vain nimeltään, mutta käyttökokemuksia brändin ihonhoituotteista ei ole kertynyt. Matikselta olen testaillut viime päivinä paria tuotetta, ja varsinkin toinen näistä on just passeli kesäkuumalle, eli tuli kiire postata, vielä kun tätä Suomen surkuhupaisaa kesää on jäljellä :D Toinen tuotteista on suunnattu miehille ja toinen sekä naisille, että miehille. Matikseen voi tutustua tarkemmin täällä.




 Daily Exfoliating Face Gel Kuoriva Puhdistusgeeli 30€/ 150ml







Matiksen geelimäinen putsari on suunnattu miehille ja sen tajuaa jo putsarin tuoksusta. Tuttu tuoksu miesten kosmetiikan puolelta. Mutta ei onneksi  sellainen supervahva, ihan ok. Itse tykkään enemmän  esim. hedelmäisistä tuoksuista. Tässä on sulfaatteja ja siten tämä ei ole hellävaraisimmasta päästä, mutta kuitenkin nyt kesällä tämä on tuntunut iholle hyvältä. Kuorinta tapahtuu hienon muovipartikkelin avulla. Vaikka itse dissaan muovin käyttöä (sen voi korvata esim ympäristöystävällisellä hedelmänkivijauheella) olen silti tykännyt tästä tosi paljon. Tässä on mun makuun juuri sopivasti rouheutta. Sopii mun iholle jokapäiväiseen käyttöön, olematta kumminkaan liian kuoriva. Piparminttu-uute jättää iholle kivan raikkaan tunteen. Tämä on ihan jees putsari ja isoin plussa tulee juuri sopivasta kuorinnan karkeudesta, joka ei ole liian raju, mutta ei myöskään liian pliisu.










Hyaluronic Performance hoitovoide on se passelituote kesäkuumalle, mistä mainitsin postauksen alussa. Voiteen incistä löytyy hyaluronihappoa kahdessa eri muodossa, mistä oon luonnollisesti heti ihan täpinöissäni. Btw, tuntuu, että oon jankuttanu vähintään joka toisessa postauksessa hyaluronihaposta :D Minkäs teet, kun se on nyt niin "in" ja sitä on tuutattu nykyään joka tuotteeseen. Tässä sitä tavaraa on hyaluronic acidina ja sodium hyaluronatena. Aika usein tuo hyaluronihappo löytyy incistä alhaalta, joskus jopa hajusteiden jälkeen. Matiksen voiteessa ne on melko ylhäällä incissä, joka aiheuttaa itsessäni extra-täpinää.

Ja nyt vakuuttavan kuuloista tekstiä; Voiteessa on mukana Matiksen oma Matisystem H312 bioteknologinen aktiiviaine, ja kapseloitu hyaluronihappo muodostaa ihon pinnalle suojaavan ja kosteuden haihtumista ehkäisevän kalvon. Liian tieteellistä sanahelinää mun aivoille, mutta voide on silti ihan huippu hyvä, varsinkin nyt kesällä. Tämä tuntuu iholla tosi kevyeltä. Imeytyy nopeasti, eikä jätä juurikaan havaittavaa tuotetuntua. Ei tunnu rasvaiselta tai raskaalta. Vaikka tämä on tosi kevyt koostumukseltaan, se on loistava kosteuttamaan. Voide on lähes tuoksuton.  Purkki pakkausmuotona on mulle aina pieni marmatuksen aihe, mutta Matiksen voide on kyllä kieltämättä tosi tyylikkäässä ja hienossa purkissa. Tätä ei tarvitse piilottaa peilikaappiin, vaan tämän jättää mielellään esille :D Matiksen jälleenmyyjät paikkakunnittain löytyy täältä.


Ja loppuun tukkajuttua...

Edellisessä postauksessa oli aiheena siniset hiukset. Lopputulos ei ollut ihan täysin mun mieleeni. Kirkkaansininen hiusosio tuntui omaan silmään häiritsevältä. Erikoinen seivausyritys onnistui sattumalta, vaikken edes tiennyt mitä loppujen lopuksi halusin lopputulokseksi :D Nämä on näitä kotikokkailuja, jotka joskus onnistuu vahingossa.



Tältä se päävärkki nyt sitten lopullisesti näyttää. Tuumailin pitkään, mitä lähtisin kokeilemaan siihen kirkkaansiniseen osioon. Kaapista löytyi jos jonkinlaista värin jämää, ja päädyin mustaan kestoväriin. Laitoin ihan pari pikkutippaa mustaa väriä kehite-emulsion sekaan, ja annoin vaikuttaa n. 5 minuuttia. Juu ja sitten pitelin peukkuja pystyssä ja toivoin, että lopputulos olisi parempi. Ja kyllä mä tykkään tästä lopputuloksesta itse tosi paljon. Ei ahdista hiukset enää, kun peiliin katsoo :D
















2 kommenttia:

  1. Kun hiukset ovat hyvin, kaikki on hyvin! Mulla kävi vuosi sitten keväällä kampaajan tekemä värifiasko. Toivoin vaaleaa kuparia ja lopputuloksena mulla oli samanväriset hiukset kuin Johanna Kurkelalla. Aivan liian tumma ja liian punainen mun makuun. Melkein meni yöunet. Peilin ohi kävellessä melkein itketti kun hiukset eivät vastanneet sitä mitä halusi. Joten I feel u darling! Onneksi sait kuontalon sellaiseksi kun toivoit :) Toi sininen on kiva väri :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Jonna :)

      Muistan kans nuoruudesta, kun mun äiti kävi kampaajalla ottamassa värin ja tuli itkien kotiin :D
      Vieläkin se sitä muistelee järkyttyneellä ilmeellä, että ei enää koskaan sille kampaajalle :D

      Poista

Kommentit piristävät aina :)