tiistai 28. helmikuuta 2017

Leaderin vähäsokeriset suklaat

Kirjoittelin aiemmin Leaderin vähäsokerisesta minttusuklaasta, johon tykästyin kovastikin. Leaderiltahan on vähäsokerisia suklaita tarjolla myös muita makuja, mutta jostain syystä paikkakunnaltani oli lievästi sanottuna työn ja tuskan takana löytää niitä. Niitä sai etsiä kissojen ja koirien kanssa. Lopulta löytyivät ja minähän esittelen ne teille nyt sitten ^_^


Nam nam. Suklaanystävän silmää miellyttävä näky.


Läjästä siis puuttuu  se aiemmin mainittu minttusuklaa ja näiden lisäksi tarjontaan kuuluu vielä ihan perus tummasuklaalevy, ilman mitään makutwistiä. 100g suklaalevyjen hinta pyörii 2 euron hujakoilla riippuen ostopaikasta. Levyjen ravintoinfon näkee linkeistä.




Dark Chocolate & Orange. Tältä oli aika kovat odotukset. Mielestäni appelsiinin ja suklaan liitto on aivan vastustamaton. Ensi tuntuma oli hieman pettymys. Maku tuntui hieman tummalle suklaalle tyypilliseen tapaan kitkerältä. Kuitenkin hieman enemmän makusteltuani päädyinkin tykkäämään tämän mausta. Appelsiinin aromi on selkeästi aistittavissa. Ikuisena sokerinarkkina kaipaisin tähän aavistuksen enemmän makeutta. Mutta nämähän ovat siis "terveellisempiä" vähäsokerisia vaihtoehtoja :D Ostaisin silti uudelleen.


Dark Chocolate Almonds & Cranberries. Suklaassa on mukana mantelia ja karpaloita. Tässä on mielestäni hyvin pehmeä maku. Tummansuklaan kitkeryys ei ole niin selkeästi aistittavissa. Mantelia en itse tässä juurikaan aisti. Karpalon tässä tunnistaa, mutta hyvin miedosti. Tämä oli ihan ok, mutta ei aiheuttanut rakastumisia.







Dark Chocolate Caramel & Sea Salt. Tässä on mausteena karamellia ja merisuolaa. Mielenkiintoisen kuuloinen yhdistelmä. Aivan mahtavan makuista! Karamellin aromi on aivan selkeästi aistittavissa, samalla kun merisuola on kevyenä twistinä taustalla. Maku on pehmeä ja tummasuklaan kitkeryys aika minimissä. Omasta mielestäni paras Leaderin minttusuklaan jälkeen. Tätä on itseasiassa tullut mussuteltua useampikin levy jo. Tätä ja minttua vaikuttaisi olevan helpoiten löydettävissä kaupoista.


Dark Chocolate with White Chocolate pieces. Levyssä on mukana valkoisen suklaan palasia. Tämäkin on melko neutraalin makuista, eikä kitkeryys ole niin vahvasti aistittavissa. Mutta en kyllä sitten aisti sitä valkoista suklaatakaan. Pehmeähkö maku. Kyllä tätäkin syö, mutta tämä oli näistä maultaan se tylsin ja mitäänsanomattomin.


Oletteko maistaneet jotakin näistä?

lauantai 25. helmikuuta 2017

70-luvun parhaat leffat

Jes, eli sitten sitä luvattua 70-luvun listaa mielestäni parhaista leffoista. Aiemminhan olen laatinut jo kasari ja ysärilistat samasta aiheesta. Ne löytyvät täältä ja täältä. Tämä leffa-aihehan ihan syttyi mun käsissä, mutta tästä ei luultavastikaan enää jatketa 60-luvulle. Ei tule yhtäkään leffaa mieleen siltä vuosikymmeneltä :D Ehkä voisi laatia 2000-luvun parhaat listan? En tiedä.. Noh menisi sitten tosi loogisessa aikajärjestyksessä sitten  :D





Star Wars - Tähtien Sota (1977)




Tarina kertoo galaksista joka on ajautunut sisällissotaan. Kapinallisten liitto käy sitkeästi vastaan galaktista imperiumia.

Noh, kaikki nyt varmaan tietää Tähtien sodan. Jos ei tiedä niin sietää hävetä (no ei vaiskaan). Näitähän on useampikin jatko-osa. Tähtien sotaan ei vaan koskaan kyllästy. Avaruus-scifi uppoaa muhun nyt ja aina. Asetelma on se perus, hyvä vastaan paha. "Luke, I am your father". ^_^



The Exorcist - Manaaja (1973)






Demoni riivaa Regan nimisen tytön. Paikalle kutsutaan pappi jolla on aikomoinen työ saada demonin retku ulos tytöstä.

Tämä on siis niin kauhujen klassikko kun olla ja voi. Tulee heti ensimmäisenä mieleen se legendaarinen kohtaus, Missä Regan "kävelee" portaat alas hieman, öh, kummalliseen asentoon vääntyneenä. Tätä ei ole yhtään ajanhammas purrut mun mielestä. Edelleen toimii ja jaksaa katsoa kerta toisensa jälkeen. Manaajasta on ihan hiljattain tullut oma sarjansakin, jossa pääosissa Geena "Rennyn exä" Davis ^_^



Escape from Alcatraz- Pako Alcatrazista (1979)




Leffa perustuu tositapahtumiin jossa 4 vankia suunnittelee vankilapakoa. Olipa pitkä selostus juonesta :D

Siis kaikki vankilaleffat ja vankila-aiheiset sarjat ovat kolahtaneet aina. En tiedä miksi, mutta niissä on vaan jotain jännää. Tämä vankila-aiheinen leffa on ehdottomasti yksi parhaimmista. Leffa on jännä ja mielenkiintoinen ja pitää tiukasti otteessaan alusta loppuun. Suosittelen tsekkaamaan tämän pätkän, josset ole nähnyt. Pitää varmaan itsekin katsoa taas pitkästä aikaa ^_^




Alien - Kahdeksas Matkustaja (1979)





Leffassa eletään vuotta 2122. Rahtialus Nostromolle päätyy vieras elämänmuoto. Hyvin nopeasti käy ilmi, että elämänmuoto on hyvin vaarallinen.

Kaikki varmaan tietää Alien-leffat. Tääkin toimii yhä edelleen. Näitähän on siis tehty monta ja oikeastaan kaikki niistä on mun mielestä hyviä. Ellen Ripley on hahmona ihan loistava. Piinaavaa jännitystä.



Halloween - Naamioiden Yö (1978)




6-vuotias Mike Myers surmaa vanhemman sisarensa ja päätyy mielisairaalaan. Myers pakenee myöhemmin mielisairaalasta ja alkaa jahdata lapsenvahti Laurieta.

Tämäkin on ihan klassikko ja pääroolissa on yksi suosikkinäyttelijjöistäni Jamie Lee Curtis. Tämä on juuri sellaista raivostuttavaa jännitystä. Katsoja näkee, että uhrin takana hiippailee naamiomies ja tekee mieli huutaa että "Käänny nyt, se on sun takana!" :D Leffan tunnusmelodia on ihan kuolematon ^_^



Carrie (1976) 






Carrie on teini-ikäinen tyttö, jota kiusataan ja hyljeksitään koulussa. Carrien äiti on uskovainen lievästi sanottuna hysteerisellä tasolla. Carriella on telekineettisiä voimia ja äippä on sitä mieltä, että itse vihtahousu on Carrien voimien takana


Tämäkin on Kingin kirjan pohjalta tehty leffa. Ja taas niitä harvoja onnistuneita Kingin filmatisointeja. Tämä on myös kirjana tosi hyvä. Carrien äiti on kerrassaan sekaisin uskonnollisista jutuista ja Carrien ahdistus tulee ruudun läpi katsojan iholle. Mahtava leffa. 



 Jäniksen Vuosi (1977)



Heeeiii!! Miksei mun pitkäkorva suostu tollaseen tuuditteluun :D


Elämäänsä turhautunut toimittaja Kaarlo Vatanen löytää kotimatkallaan vammautuneen jäniksenpoikasen. Kaarlo päättää hylätä nykyisen elämänsä ja lähtee seikkailemaan ympäri Suomea jänis seuranaan. 

Tulipa mieleen yksi kotimainenkin leffa. Tässä leffassa on jotain tosi sympaattista. Leffa herättää mussa tunteita joita en osaa selittää. Tämähän on aika humoristinen Paasilinnan romaanin pohjalta tehty leffa. Silti tässä on jotain koskettavaa. Noh, mullahan on itselläni pitkäkorva lemmikkinä, joten mulla välittömästi aktivoitui "aaaawwwww<3" modet päälle kun tätä katsoin. Tämä on kiva <3

Kuvat: imdb.com ja kavi.fi



Mikä on sun mielestä 70-luvun paras leffa?




perjantai 24. helmikuuta 2017

Ihan Pommi juttu!

Bomb Cosmetics tulee briteistä ja tämäkin brändi on perustettu jo 17 vuotta sitten. Ai miten niin Suomeen kaikki tulee "vähän" myöhässä :D Bombin tuotteiden purkit ovat siinä määrin kivan näköisiä, että ne kiilasivat testituotteiden kärkeen saman tien. Bombin tuotteita ei ole testattu eläimillä ja kaikki tuotteet ovat käsintehtyjä. Bombin periaatteisiin kuuluu myös mahdollisimman pitkälle viety ympäristöystävällisyys. Sain blogin kautta testiin putsarin, kasvovoiteen, kuorinnan sekä naamion.










Tuli ihan vahingossa hauska kuplakuva ^_^
 
Inci

Putsarin koostumus on jännä. Sellaista jämäkkää hyytelöä, jota on helppo kauhaista purkista. Tuoksu on mieto persikka, jonka voikin jo tuotteen nimestä päätellä. Putsari vaahtoaa runsaasti ja huuhtoutuu helposti. Melko pesevän tuntuinen, mutta ei kuitenkaan ihan natisevaksi pese ihoa. Ei myöskään tuntunut kuivattavan ihoa, eli ei jättänyt ihoa kiristeleväksi. 







Inci


Paradise Skin kasvovoiteessa on pehmeä, juuri ja juuri aistittava tuoksu. Inci on yksinkertainen ja perustuu triglyserideihin ja pehmentäviin rasva-alkoholeihin (ei siis kuivattavia pahis-alkoholeja).
Ihastuin tähän oitis! Kasvovoide on mukavan täyteläisen tuntuista, mutta ei silti raskasta. Imeytyy hyvin ihoon ja tekee ihosta tosi pehmeän. Jättää samettimaisen tunnun iholle. Ei jätä ihoa kiilteväksi. Koin tämän hieman luksusmaiseksi voiteeksi.






Inci

Facial Palatial kuorinnan tuoksu on jännä hyvällä tapaa. Vaikea kuvailla, mutta jotenkin sitruksinen mutta ei perinteisellä tavalla. Koostumus on voidemaista ja liukuu kasvoilla mukavasti. Tämä ei ole mielestäni kovin rouhea kuorinta, vaan aika hellävarainen. Sopii siis varmasti myös herkemmällekin iholle. Tuote kuorii piioksidin ja mantelinkuorijauheen avulla. Ihan kiva kuorinta, mutta itse lämpeän enemmän hieman voimakkaammin kuoriville tuotteille.







Inci


Kasvonaamio on tunnultaan voidemaista, ei sellaista tyypillistä jäykkää mitä savinaamiot yleensä ovat. Tuoksussa on taas mietoa sitrusta. Vaikuttaviksi savityypeiksi on valittu kaoliini ja rhassoul. Mukana rauhoittavaa kamomillaöljyä. Levittyy voidemaisuutensa vuoksi helposti kasvoille. Minimi vaikutusajaksi on ohjeistettu 5 minuuttia. Itse pidin tätä muutaman minuutin yli. 

Tämä on rakkaus! Odotukset eivät olleet kovin suuria, mutta tämähän toimikin mun iholla kuin unelma. Ensinnäkin kasvonaamio huuhtoutui iholta pois ällistyttävän helposti. Yleensähän savipohjaiset naamiot eivät ole niitä helpoiten poistettavia. Pitkänkin hinkkauksen jälkeen yleensä löytyy jostain ohimolta saviköntsä. Tämä on toista maata. Mutta ihan parhautta oli naamion jättämä tulos iholla. Tämä supisti huokoset suppuun todella tehokkaasti. Muutenkin iho näytti "napakammalta" käytön jälkeen. Vaikka tämä on savinaamio niin tämä ei tuntunut kuivattavan ihoa. Joidenkin savinaamioiden käytön jälkeen iho voi tuntua kymmenen kokoa liian pieneltä :D  




Pommikosmetiikka yllätti ihan positiivisesti ja testailusta heräsi ehdottomasti laajempi kiinnostus muihin brändin tuotteisiin. Purkkien ulkoasu on ilo silmälle. Näistä testatuista itseäni miellytti ehdottomasti eniten kasvovoide ja kasvonaamio. Kasvonaamio vie silti kirkkaasti voiton ^_^


Oletteko Tutustuneet Bomb Cosmeticsiin?

torstai 23. helmikuuta 2017

Jeanne Artheksen tuoksut

Kun kyseessä on tuoksut, olen niiden suhteen hyvin "kaikkiruokainen". Tykkään todella monenlaisista tuoksuista. Niistä perusvarmoista ja myöskin erikoisemmista, kantajaltaan rohkeutta vaativista tuoksuista. Pidän erityisesti selektiivisistä tuoksuista, mutta en nyrpistä nenääni myöskään ei-selektiivisille tuoksuille.

Ranskalaisen Jeanne Artheksen tuoksut ovat sieltä ei-selektiivisestä genrestä. Jeanne Artheksen tuoksut ovat itselleni entuudestaan melko tuntemattomia. Sain blogin kautta tilaisuuden tutustua Artheksen tuoksujen maailmaan. Tässä postauksessa nyt tuoksuaatoksia niistä ^_^



Authentic Breeze edt







Aunthentic Breezen ulkomuodon jäinen sävymaailma saattaa olla hieman harhaanjohtava. Tuoksu on kieltämättä raikas, mutta sinisistä sävyistä koostuva visuaalinen ilme tuo itselleni mieleen suorastaan jäisen raikkaan tuoksun.

Alkutuoksu koostuu kirpeästä omenasta ja luumusta

Sydäntuoksussa on mausteista neilikkaa terästettynä kanelilla ja pippurilla.

Pohjatuoksu rakentuu santelipuuhun, seetriin ja aina niin mahtavaan vaniljaan

Authentic Breeze avautuu mielenkiintoisesti yhtäaikaa raikkaana, mutta samalla pehmeänä. 
Alkutuoksun raikkaus hälvenee nopeasti ja jäljelle jää pehmeä sekoitus kanelia/vaniljaa. Kumpi niistä sitten dominoi (vai ne yhdessä?) jäi itselleni epäselväksi. Nenäni ei ilmeisesti osaa oikein erottaa, kumpi tässä ottaa vallan. Jokatapauksessa tuoksu on miellyttävä. Tosi jännä. Kaneli ja vanilja ovat tuoksuina niin pehmeitä, mutta silti niitä terävöittää tietynlainen kirpeys.

Tuoksun voimakkuus on mielestäni erittäin mieto. Tämä ei ole millään tavalla raskas tuoksu, ennemminkin läpikuultava. 





Aunthentic Nature edt








Authentic Naturen ulkoasu antaa heti viitteitä metsäisistä  vivahteista. Tällä kertaa visuaalinen ilme siis kohtaa paremmin odotusten kanssa.


Alkutuoksu avautuu salvialla, kardemummalla ja greipillä.

Sydämestä löytyy orvokinlehtiä ja kanelia.

Pohjalta löytyy metsäisiä vivahteita joita tonkapapu pehmentää.


Tykkäsin paljon postauksen alussa mainitusta Authentic Breezestä, mutta Aunthentic Nature osui ja upposi. Kuin kuuma veitsi voihin. Kuin nyrkki silmään ja mitä näitä nyt on :D

Ai että. Alun salvia ja greippi on ihan mahtavan tuoksuinen yhdistelmä. Soisin mielelläni alkutuoksun viipyvän iholla pidempäänkin. Myös kardemumman mausteinen pehmeys on aistittavissa. Iholle jää kanelisen pehmeä metsäinen tuoksu. Onkohan se juurikin se pohjatuoksun tonkapapu joka pyöristää kanelin niin mukavan pehmeäksi. Mä niin tykkään tästä <3

Myöskään Authentic Nature ei ole voimakkuudeltaan mitenkään overwhelming vaan hyvin mieto. Rakastuin tähän tuoksuun oitis, mutta itse toivoisin sille aavistuksen lisää vahvuutta. Noh, nämä ovat makuasioita :) Jeanne Artheksen tuoksut pysyvät iholla joitain tunteja. Pysyvyys iholla on selkeästi heikompi verrattuna esim. joihinkin selektiivisiin tuoksuihin. Tuoksut tuntuvat miedoilta ja ovat mielestäni hyvä valinta niille, jotka hieman arastelevat tuoksujen ja niiden voimakkuuksien kanssa. Mielestäni myös loistavia valintoja arkeen, kun ei raaski tai halua käyttää niitä tyyriimpiä tuoksuja. Palaan Artheksen tuoksuihin vielä jossain vaiheessa. 

Ps. Miksi Arthes taipui mulla miljoona kertaa postauksen aikana kirjoitusasuun Arthemis :D

Authentic Breeze ja Authentic Nature tuoksujen suositushinnat ovat 15,50€. Saatavuus Prismat ja Kärkkäinen.  


Onko Jeanne Artheksen tuoksut tuttuja?

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

80-luvun parhaat leffat


Listasin jonkin aikaa sitten mielestäni parhaat leffat 90-luvulla. Ysärileffat muistuivat mieleeni jokseenkin helposti, kasarileffoja helpommin. Jälkeen päin mulle alkoi kuitenkin poksahdella mieleen hyviä 80-luvun leffoja. Lista meinasikin itseasiassa kasvaa vähän överipitkäksi, joten lopulta oli pakko miettiä ja valita ne ihan oikeasti omasta mielestä parhaat. Arvatkaa mihin tämä kasarilistan laatiminen johti? Siihen, että mulla on jo puoliksi valmis lista päässäni 70-luvun parhaista leffoista :D Niistäkin siis listaa tulossa, mutta pysytellään siellä kasarilla nyt ensin tämän postauksen ajan ^_^



Gremlins - Riiviöt (1984)



Ihana Gizmo ^_^


Billy niminen poika saa isältään hyvin erikoisen joululahjan. Pienen ja suloisen olion, jota kutsutaan "Gizmoksi". Olion hoidossa pätee kuitenkin 3 sääntöä. Sitä ei saa altistaa kirkkaalle valolle, eikä vedelle. Eikä sitä saa ruokkia puolen yön jälkeen. Muuten alkaa tapahtua kummia.

Tämä oli lapsena ihan mahtava leffa ja Gizmo maailman söpöin juttu. Muistaakseni en kokenut tätä silloin kovin pelottavana leffana, ehkä vain hieman  jännänä. Leffa poiki jatko-osankin 90-luvun alussa.


Stand by Me - Viimeinen Kesä (1986)





Leffa kertoo neljästä 12-vuotiaasta pojasta, jotka lähtevät etsimään metsästä kadonneen pojan ruumista. Stand by Me perustuu Stephen Kingin pienoisromaaniin.

Mä olen nähnyt tämän leffan tosi monta kertaa ja nyt tulikin sellainen fiilis, että voisin katsoa tämän pitkästä aikaa. Tyyliltään tämä on draamaa ja hyvää sellaista. Leffa paneutuu syväluotaamaan poikien elämää, persoona ja mm. perheongelmia. Stand by Me on tarina ystävyydestä.


The Shining - Hohto (1980)





Kirjailija Jack Torrance saa työpaikan talvihoitajana Overlook nimisessä hotellissa. Paikalla on synkkä menneisyys. Edellinen talvihoitajan pestiä hoitanut tyyppi sekosi, ja surmasi perheensä.

Tämäkin on Kingin romaanin pohjalta tehty leffa. Ja ehkä samalla myös tunnetuin ja arvostetuin. Leffa on edelleen ihan huippu ja sen tunnelma on ajoittain hyvinkin ahdistava. Tästä on tehty ysärillä uudelleenfilmatisointi kaksiosaisen minisarjan muodossa. Hyvä sekin, mutta ei päihitä alkuperäistä.


A Fish Called Wanda - Kala Nimeltä Wanda (1988)





Juoni kertoo onnistuneesta jalokiviryöstöstä, joka ei sitten loppujen lopuksi olekaan niin onnistunut.

Leffa on genreltään komedia, jonkin sortin kreisikomediaa. Tämänkin nähnyt monta kertaa ja toimii aina vaan. Jamie Lee Curtis on kuin luotu komedioihin ja varsinkin tyhjäpäisen bimbon rooleihin. Myös tämä poiki jatko-osan ysärillä nimeltä Fierce Creatures (Kaikenkarvaiset ystäväni).


Abyss - Syvyys (1989)





Laivaston sukellusvene uppoaa kummallisissa olosuhteissa. Öljyporauslautan miehistö saa tehtäväkseen etsiä kadonnut sukellusvene. Meren pohjassa onkin lopulta jotain hyvin erikoista.

Abyss on scifiä ja ihan loistavaa sellaista. Tunnelma on alusta loppuun jännittävä ja efektit aikaansa nähden upeita. Suosittelen scifin ystäville lämpimästi, ellei tätä ole nähnyt ^_^


The Fly - Kärpänen (1986)





Tiedemies Seth Brundle tykkää hääräillä teleporttilaitteiden parissa. Sethin päämääränä on onnistua siirtämään elävä olento onnistuneesti teleportista toiseen. Mitä tapahtuukaan, kun kärpänen pääsee vahingossa teleporttilaitteeseen ihmisen kanssa.

Luultavasti tämä leffa hieman huvittaisi tänä päivänä, mutta joskus muksuna se oli hurjan jännä ja  efektiensä puolesta aika ällöttäväkin.


Child's Play (1988)





Sarjamurhaaja Charles Lee Ray siirtää sielunsa voodoon avulla nukkeen. Andy niminen pikkupoika saa epäonnekseen synttärilahjaksi tuon samaisen "riivatun" nuken. Nukke alkaa piinata Andya.

Siis tämä oli ihan parhautta silloin joskus! (tästä on tehty useampikin jatko-osa). Nukkekauhua sen olla piti silloin skidinä :D Mulla oli jokin kumma fiksaatio saada vuokrata kaikki mahdolliset nukkeaiheiset kauhuleffat ysärillä. Edelleen nuket on aika creepyjä :)

Kuvat: Imdb.com


Löytyikö listalta suosikkeja vai puuttuiko juuri se oma lemppari?