keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Onko Facebook paholaisen keksintö?

Olen jo pidemmän aikaa ollut ärsyyntynyt itselleni omasta somen käytöstäni. Se vie mulla aivan liikaa aikaa vuorokaudesta. Päivä alkaa facebookin selaamisella ja usein se samainen päivä myös päättyy siihen facen pläräämiseen. Ja montako kertaa facebook tuleekaan tarkistettua kuluvan päivän aikana? En uskalla edes laskea, koska tiedän että luku olisi masentava.


Kuva täältä.


Minua on ennenkin vaivannut oma "roikkumiseni" facebookissa. Joskus vuosia sitten tein päätöksen, että pidän pitkän tauon ja poistan profiilini käytöstä. Huomasin tuolloin, että päätöksen toteuttaminen ja varsinkin siinä pysyminen oli erittäin vaikeaa. Facen alkuvieroituksen aikana huomasin miettiväni useita kertoja päivässä, että mitähän siellä nyt tapahtuu. Mistä kaikesta jään paitsi. Yhtäkkiä olo oli todella ulkopuolinen ja suorastaan erakoitunut.

Ulkopuoliset olivat heti huolissaan katoamisestani somemaailmasta. Onko kaikki ok? mitä on tapahtunut? Osa ihmisistä naureskeli sometauolleni. Reaktiot olivat hyvin erilaisia neutraalista hieman kärkkäämpään. Osa oli jopa hieman pahastuneita koska "minua ei enää tavoita, eikä tiedä kuulumisistani".  Tokihan minut puhelimestani tavoittaa ja livenäkin voi nähdä. Vastaus tuohon oli tylsä "Facebookissa se on helpompaa". Niinpä niin. Kaikki tapahtuu Facebookissa. Elämä on siellä. Jos et itse ole siellä, et edes elä. Olet totaalisesti ulkopuolella.



"Facebook on kuin jääkaappi, tietää ettei siellä mitään ole, mutta sinne on silti katsottava 5 minuutin välein"


Olin hieman yli kuukauden Facebookista pois. Tuo tauko teki ihmeitä. Alun vieroitusoireiden jälkeen tunsin selkeää vapautumista jostain pakkomielteisestä käytöksestä. Huomasin kyllä myös sen tosiasian, että olin paljon tietämättömämpi asioista joita läheisille ja tuttaville oli tapahtunut. Vanhanaikaisesti käytyjen puhelinkeskustelujen kautta sain myös kuulla toteamuksia tyyliin "Ai niin sä et ole siellä facebookissa. Menisit nyt takaisin faceen, niin tietäisit paremmin". Muistan muutoinkin tuon sometaukoni aikana ihmisten suorastaan tuputtaneen fb:n käyttöä. Fb-eroni vaikutti ihan selkeästi olevan joillekin suuri ongelma. Se kuulemma harmitti ja ärsytti kun en ollut siellä. "Kaikkihan siellä ovat!". Kapinointi normeja vastaan on ärsyttänyt aina tiettyjä ihmisryhmiä.


Kuva täältä.


Kyllä minä takaisin Facebookiin palasinkin reilun kuukauden päästä. Vaikka osasinkin rajoittaa somessa käyttämääni aikaa alussa, lipsui se lopulta taas samanlaiseksi jatkuvaksi "langoilla roikkumiseksi". Onko teillä koskaan käynyt niin, että pitäisi alkaa nukkumaan, mutta Facebook täytyy älypuhelimella plärätä loppuun peiton alla? On vain pakko. Ja kun loppuun asti lopulta päädyt, sinne ylös pompahtaa ilmoitus "uudet tarinat". Se on päätöksen paikka. Alatko vihdoin nukkumaan vai tsekkaatko ehkä  ihan vielä nopeasti ne uudet tarinat? Ja ne uudet tarinat sen jälkeen? Varmasti joku tunnisti tästä itsensä? Minä ainakin tunnistin.

Facebookin ja älypuhelimen käyttö on muutenkin nykyään liian suuressa roolissa monen ihmisen elämässä. Moniko tunnistaa oman parisuhteensa seuraavasta kuvauksesta? Illalla pariskunta rötvää sohvalla. Kommunikointia ei juurikaan voi pariskunnan välillä havaita. Molemmat möllöttävät omissa oloissaan älypuhelimiaan tai tablettejaan. Ovat somessa, virtuaalimaailmassa ja unohtavat täysin oman elämänsä. Tai pariskunta joka on pitkään kaivannut yhteistä aikaa vaikkapa ravintolaillan merkeissä? Kun tuo kauan kaivattu yhteinen aika toteutuu, se voi mennä näin: Molemmat ovat taas älypuhelimillaan somessa. Ruoka-annokset kuvataan ja jaetaan somessa. Luuria täytyy tarkistaa säännöllisesti. On tärkeää tietää montako tykkäystä kuva on jo saanut. Se siitä yhteisestä ajasta. Miksi muutenkin nykyään niin monen ihmisen itsetunto tuntuu olevan kiinni somessa annettuista tykkäyksistä? Viestittääkö tietty määrä peukutusta, että olet tarpeeksi hyvä? Sinä kelpaat?


Kuva täältä.


Niistä tykkäyksistä. Miten surulliseksi onkaan maailma mennyt, kun virtuaalimaailman tykkäysten määrä on kytköksissä tähän todelliseenkin elämään. Ei ole jäänyt vain yhten kertaan kyselyt tosielämässä, että "onko meidän välillä kenties kaikki ok? Oletko suuttunut mulle jostain? Et ole tykännyt pitkään aikaan mistään mun julkaisuista tai kuvista kuule!" Ehkä en ole vain käynyt niin aktiivisesti facebookissa? Niinpä niin, ei kukaan sellaista selitystä uskoisi. Kaikkihan facebookissa vähintään kerran päivässä käyvät? On hyvin yleistä, että jos et ole Facebookissa, asiaa kummastellaan. Ihminen joka ei ole Facebookissa, on vähän "outo".

Olen huomannut itsestäni myös sellaisen asian, että tykkään tiettyjen ihmisten kuvista tai julkaisuista vain siltä varalta, ettei tykkäämättä jättäminen aiheuttaisi mitään epäluuloja. Tykkäämättä jättäminen saattaisi horjuttaa herkkää ihmissuhdetta, jota tosi asiassa ei ehkä enää ole livemaailmassa olemassakaan. Parempi siis tykätä tai voi olla riita edessä! Naurettavaksi on maailma mennyt. Mutta tämä on täyttä totta ja arkipäivää.


Kuva täältä.


Surulliseksi on mennyt myös vanhempien ja lapsien välinen suhde. Tämä sukupolvi opetetaan jo ihan pienestä pitäen kiintymään siihen älylaitteeseen. Enää ei leikitä ralli-autoilla tai barbeilla. "Otappa nyt tästä pikku-Hilda tabletti käteen ja ole hiljaa niin äiti juo iltapäiväkahvin ja käy tarkastamassa Facebookin". Maailma on nykyään niin kovin erilainen, kuin mitä se oli omassa lapsuudessani. Mietin usein mihin tämä kaikki lopulta johtaa? Millaisessa maailmassa me elämme 20 vuoden  kuluttua? Lienee ajan kysymys, kunnes ihmisille asennetaan ohimoille jonkinlainen nettikaapeli ja se on sitten lopullinen heippa oikealla elämälle.

Tällainen henkinen oksennus yhdeltä somen orjalta. Olisi taas aika tarkastella omia tottumuksiaan. Tahtoisin niin kovasti irti tuosta virtuaalimaailmasta. Mutta miten eristynyt sitä sitten lopulta olisikaan? Miten paljon sitä aikaa jäisikään kaikkeen muuhun ilman somea.



Viekö some liikaa aikaasi?







20 kommenttia:

  1. Mä periaatteessa inhoan sosiaalista mediaa. Siinä on paljon hyvääkin, mutta ne veemäisyydet tuntuvat nostavan päätään yhä enemmän ja enemmän. Esimerkiksi pitääkö joka ikinen somemyrsy uutisoida? Siis tyyliin joku julkaisi kuvan jostain ja joku suuttui siitä. Siis oikeasti!?! Eikö enää ole tärkeitä uutisia?
    Olen niin onnellinen, että sain elää lapsuuteni ja nuoruuteni ilman älypuhelimia ja somea. Voin vain kuvitella miten koulukiusaaminen on saanut uuden ihanan väylän..
    Havahduin itse jokin aika sitten siihen, että älyluuri piti tarkistaa heti aamusta ja monta kertaa päivän aikana ja tietenkin vielä ennen nukkumaan menoa. Nykyään pyrin rajoittamaan luurin viihdekäyttöä ja käyttämään sitä vain kun oikeasti tarvitsen. Kyllä mä selviän vaikken tiedäkään kaikkien tuttujen ja puolituttujen menoja.

    Meidän huushollissa vain mä olen somen orja. Vaikka mies työskentelee it-alalla, se ei ole missään sosiaalisessa mediassa. Mä olen niin onnellinen siitä, ettei se ole mennyt saastuttamaan elämäänsä somella.

    Kuten ehkä arvasit, en ole tällä hetkellä somen suurin fani. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin osaan arvostaa tosi paljon sitä, että mun lapsuus/nuoruus sijoittui ajalle ennen somea. Ja tosiaan myös kaikenlainen kiusaaminen on löytänyt uuden väylän somemaailmassa. Onhan näitä kiusaamisryhmiä olemassa esim. Whatsappeissa ja Fb:ssä on helppo kiusata. Mun mielestä ihan kamala ilmiö :(

      Myös mulla on nyt meneillään vakaa päätös, että alan tietoisesti rajoittamaan jatkuvaa luurin hypistelyä. Yritän ainakin! :D

      Poista
  2. Käytän somea paljon, mutta onneksi 2 työtä rajoittavat liikakäyttöä :)

    VastaaPoista
  3. Mä oon skipannut facen kokonaan, samoin instan ym. Eikä tunnu missään. Kun en opeta muita ihmisiä siihen, että oon somessa, ne ei sen perään enää edes kysele. Mun työ on joka tapauksessa niin tietokonepainotteista, että muutaman blogin tsekkaus vuorokaudessa riittää, enkä välillä jaksa sitäkään. Valmista sisältöä mulle, kiitos ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle itselleni riittää Fb ja Insta. Totta puhuen mä en ole edes kauhean hyvin perillä kaikista noista somehärpäkkeistä mitä nykyään on. Enkä aio ottaa siitä selvääkään :) Snapchatista puhutaan paljon mutta mä en ole edes varma mikä se on :D

      Poista
  4. Tinttitonttu1.2.2017 10.06

    Itsellä taitaa olla tällä hetkellä n. 100 facebook-kaveria joista moni ei päivittele mitään niin riittää kun sen selaa läpi 1-2 kertaa päivässä ja aikaa ei mene tolkuttomasti :) itse ihmettelen miten joillain voi olla satoja (nähnyt jopa tutulla +1000) kaveria facebookissa :o itsekin poistanut vuosien varrella ihmisiä joiden jutut aiheuttavat itsellä päänsärkyä..
    Ehdoton suositukseni on poistaa facebook-sovellus puhelimesta ja käyttää selainversiota, koska silloin ei tule ilmoituksia ja akkuakin säästyy :) itseäni ärsytti myös sovelluksessa kuinka se hyppäsi välillä takaisin ylös kun avasi jonkin jutun ja palasi. Selaimessa voi avata jutut uuteen välilehteen ja facebook pysyy oikeassa kohdassa. Tosin jos sieltäkin on pois yli 10 min (tai jotain) niin pomppaa takaisin ylös, mutta paljon kätevämpi käyttää kuin sovellus :)
    Facebook on niin paha kuin mitä siitä itselleen tekee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli muuten hyvä pointti, että eihän kaikki ihmiset edes päivitä statuksiaan usein. Toisen ihmisen sata fb-kaveria voivat hyvinkin täyttää seinää, kun taas toisen käyttäjän sata fb-kaveria saattavat olla hyvinkin hiljaisia :) Itse olen aika laiska päivittämään fb-statuksia. Sitten on niitä jotka päivittävät jokaisen vessassakäyntinsä ja päiväkahvinkeittonsa :)

      Sovelluksen poisto luurista on kyllä käynyt mielessä.

      Poista
  5. Kyllä vie, mutta melkeinpä Instagram alkaa jo viedä enemmän voiton - Facebookin puolella tulee ehkä ihan vain muutamia kertoja päivässä käytyä, mutta Ig:tä tulee tuijoteltua huomattavasti enemmän.. O.o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua Insta ei jostain syystä kauheassti koukuta. Mutta kyllä sitä tulee joskus tylsyyteen selailtua enenmmänkin. Senkin ajan voisi tosiaan hyödyntää järkevämmin :D

      Poista
  6. Jos olen yksin kotona huomaan selaavani paljon Instagramia tai Pinterestiä, FB ei itselleni ole niinkään koukutuksen aihe, taidan jopa selata Twitteriä nykyään enemmän. Kun mies on kotona ja meillä on yhteistä vapaa-aikaa, niin monesti päivä voi mennä niin, että alan illalla miettimään, että missäs se mun kännykkä olikaan, mihin laitoin sen aamulla. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen huomannut, että jos unohdan luurin vaikka kotiin ja olen ilman sitä koko päivän niin ei olekaan mitään ongelmaa vaikka ei koko päivänä pääsisi somettamaan ollenkaan :D

      Poista
  7. Itse en ole onneksi koukuttunut someen, vaikka instagramissa ja facebookissa olenkin. Voi mennä päiväkausia ihan huomaamatta, että kumpaistakaan edes vilkaisisin. Avokki ei käytä kumpaakaan -ihan periaatteesta- vaikka IT-puolen ammattilainen onkin :D Facebookissa pysyy tietysti paremmin perillä ainakin sellaisten ihmisten tärkeimmistä kuulumisista, joiden kanssa tulee harvemmin pidettyä muutoin yhteyttä.

    VastaaPoista
  8. Poistuin Facebookista viime syksynä. En vaan jaksanut sitä, että ihminen "on olemassa" jonkin somen kautta. Alkoi rasittaa koko Facebook-maailma ja turhanpäiväiset mainosviestit, joita ei meinannut millään saada torpattua, sekä kaveripynnöt kaiken maailman kaverin-kaverin-kaverin-kaverilta. Ihmisiltä, joista en ole ikinä kuullutkaan.

    Ja ylipäätään jollei ihmisiin voi olla kontaktissa ilman Facebookia, on elämä kyllä aika rajoittunutta. Niihin todella tärkeisiin ja läheisiin ihmisiin voin olla yhteydessä ihan live-elämässä niin paljon kuin haluan. Anteeksi paasaus;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä paasaus jossa oli hyviä pointteja :D

      Poista
  9. Ymmärrän kyllä tuon turhautumisen, somessa ylläpidettävä mukahohdokas kulissimaailma voi välillä sattua sieluun ihan kunnolla :D Olen kuitenkin sitä mieltä, että huonoista puolistaan huolimatta facebook on ihan kiva kaveri. Puhelimessa saati kasvotusten tapahtuvaan yhteydenpitoon on nykyisin niin rajallinen määrä aikaa, että jäisi auttamatta pimentoon monen vanhan ystävän elämästä - edes siitä, mitä jaetaan somessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulikin tuosta kulissimaailmasta mielestään... Ihmiset saa niin helposti tietynlaisen käsityksen ihmisestä muiden päivitysten perusteella. Joku saattaa päivittää vain kaikista ihanimmat jutut faceen, ja silti kenelläkään ei ole aavistustakaan että taustalla saattaa olla esim parisuhdeväkivaltaa tai jotain muuta. Ja toinen ääripää on se ryhmä jotka jostain syystä vain valittavat aina kaikesta statuksissaan, vaikka elämä saattaakin olla hyvinkin mallillaan.

      Mutta joo, on siinä fb:ssä ne hyvätkin puolensa :)

      Poista
  10. Musta tuntuu, että etenkin tällä viikolla oikea elämä on vienyt aikaa internetiltä :D Silloin kun olen kotona, niin kyllä mulla sitten on tietokone lähestulkoon koko ajan auki, mutta ei mulla esimerkiksi muiden kanssa fyysisesti ollessa tule tarvetta selata somea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mullakaan ole tarvetta somea tuijottaa muiden ihmisten seurassa, mutta monella muulla kyllä tuntuu olevan :D

      Poista

Kommentit piristävät aina :)