Thursday, August 9, 2018

Atopik Anti-age luonnonkosmetiikkaa



Kirjoittelin viime kesänä kotimaisesta Atopik luonnonkosmetiikkabrändistä ja tuolloin aiheena oli Atopikin herkälle iholle suunnatusta Sensitive-linjasta. Atopikilta löytyy myös Anti-age linja, joka itseäni on pitkään kiinnostanut. Heinäkuun megahelteet tosin siirsivät näidenkin tuotteiden testausta.
Nyt kuitenkin olen saanut näihinkin tuntumaa ^_^






Tykkäsin Atopikin Sensitive sarjan tuotteista oikein kovasti ja odotinkin paljon myös anti-age linjalta. Testissä onkin nyt ollut; Kiinteyttävä hoitoseerumi, Silmänympärysvoide ja Kiinteyttävä hoitovoide. Myös anti-age linjasta löytyy merkintä "herkälle iholle". Tuotteilta löytyy Fi-Natura sertifikaatti ja ne ovat myös vegaanisia.










Kiinteyttävä hoitoseerumi, kuten jutun muutkin tuotteet, ovat pakattuna ilmatiiviisiin pumppupulloihin. Tästä tulee ehdottomasti jo iso peukku. Näin tehokkaat raaka-aineet eivät turhaan altistu ilmalle.

Seerumi sisältää glyseriiniä, hyaluronihappoa (30%) ja sodium PCA:ta, jotka sitovat erityisen tehokkaasti kosteutta iholle. Mukana on myös antioksidanttista mustikkaa ja rauhoittavaa kaurauutetta. Lisäksi seerumissa on mukana ihon hyvinvointia edistäviä prebiootteja.

Seerumi on väriltään hieman yllättäen läpikuultavan oranssia. Koostumus on kevyen geelimäistä, ei valuvaa. Tuoksu on mieto ja hedelmäinen. seerumi imeytyy ihoon erittäin nopeasti ja kosteustehot ovat oikein hyvät. Arvelin etukäteen ihotuntuman olevan hieman tahmeahko (korkea hyaluronihappopitoisuus) mutta vastoin ennakko-odotuksia seerumi ei jätä ollenkaan tahmeutta iholle.










Sy-voiteesta löytyy samoja edellä mainittuja raaka-aineita, sekä hyviä rasvahappoja sisältävää chian siemenöljyä. Proliini niminen aminohappo lupailee tasoittaa pieniä juonteita.

Sy-voide on koostumukseltaan voidemaista ja melko täyteläistäkin. Kosteustehot ovat hyvät, mutta tätä voisi enemmänkin luonnehtia hoitavaksi ja ravitsevaksi. Tässä en aisti juurikaan tuoksua. Tämä lienee ideaali tuote kroonisesti kuivalle silmänympärysiholle.











Atopikin kiinteyttävän hoitovoiteen inci-listan kohdalla on vähän kysymysmerkkejä ilmassa. Atopikin omilla sivuilla on ilmoitettu erilainen raaka-aineluettelo, kuin tuotteen pahvipakkauksessa.

Atopikin tuotekuvauksessa kuitenkin tuotteen kerrotaan sisältävän hyaluronihappoa ja edellä mainittua proliinia. Ruusuvesi ja kaurauute rauhoittavat ihoa ja kauraöljy tuo iholle keramideja.


Kiinteyttävä hoitovoide on koostumukseltaan täyteläistä voidetta. Ei juurikaan havaittavaa tuoksua. Tämä sopinee parhaiten kuivemmalle ihotyypille, sillä oma rasvoittuva ihoni ei meinaa tätä voidetta imaista, vaan se jää tuntumaan iholla hieman rasvaisena. Kokeilin tätä käyttää myös kaulan iholla, jossa se toimikin omalla kohdallani sitten hyvin. Imeytyi nopesti ja jätti erittäin pehmeän ja samettisen tunnun ihoon.







Atopikin tuotteita löytyy apteekeista ja jälleenmyyjät voi tarkemmin tarkastaa täältä.



Hinnat esim Yliopistonapteekissa:






Tuotteet pr-näytteitä.

Monday, July 30, 2018

Näin valehtelen netissä ja somessa



Voi vitsi mikä kesä! Kuumaa on yötä päivää ja en sinänsä valita, että me saatiin Suomeen näin mahtava kesä. Mutta... Se ei ole kivaa, että asuntokin on yötä päivää about +30 astetta lämmin. Alkaa vähän väsymään ja se vaikeuttaa asioita. Instan puolella jo kerroinkin, että tuotetestaukset on vähille jäänyt kun iho on jatkuvasti hikinen ja klähmäinen. Eipä siinä kauheasti jaksa lotrata tuotteilla :D Varmaan moni tietää mistä puhun? Blogi onkin ollut tauolla nyt, mutta muistin, että Keyword: Love blogin Jonna haastoi mut tähän hauskaan juttuun. Olenkin kerinnyt lukemaan muiden bloggaajien vastauksia näihin kysymyksiin ja on ollut mielenkiintoista luettavaa. Tässäpä omat näkemykseni:






 Bloggaajan elämä on glamouria.


Kyllä se varmasti voi olla, joissain tapauksissa. Varsinkin ehkä jossain Amerikassa  jos on megasuosittu. Omani on kyllä kaukana siitä. Ihan kyllä työstä menee homma ja välillä se on aika raskastakin. Riippunee siitä millaisella asenteella lähtee bloggaamaan ja mistä aiheesta bloggaa.



 Ajattelen hetket Instagram-kuvina.


   
En ole ihan varma mitä tällä kysymyksellä haetaan? Ehkä sitä, että kaikki hienot hetket pitäisi napata kuvaksi Instagramiin? Jos näin, niin en ajattele kyllä niin. Saatan olla pitkäänkin some-hiljainen. Aina ei jaksa tai tarvitsekaan jakaa kaikkea  ? :)


 Seuraan Jodelia ja keskustelupalstoja sekä googlaan nimeni tasaisin väliajoin.


Aika moni on vastannut tähän Jodel-kysymykseen, että eivät tiedä mikä se on ja totta puhuen itsekin törmäsin tähän Jodeliin tämän haasteen kautta. En tiedä mikä se on, eikä oikein kiinnostakaan :D En seuraa oikeastaan keskustelupalstoja, mutta myönnän että olen itseäni googlannut joskus pari kertaa kauhun sekaisin tuntein. Tiedän kyllä, että joistain bloggaajista puhutaan ja myöskin ikävään sävyyn. Itsestäni en (onneksi) sellaista löytänyt, so far so good :D








 Bloggaajista puhuminen ja juorujen keksiminen netissä on ihan sallittua, koska itsehän ovat vapaaehtoisesti esillä.


Hassu väittämä. Eihän nyt julkinen esillä olo tarkoita automaattisesti sitä, että mitä tahansa skeidaa voi puhua? Olen siis täysin eri mieltä.



 Bloggaaminen on helppoa kuin heinänteko ja lisäksi bloggaajat saavat hirveät määrät tavaraa (ellei rahaakin) tästä turhakkeesta. 


Tämäkin varmaan taas riippuu omasta tyylistä. Jos nappaa nopeasti kuvan tuotteesta kännykällä ja kertoo parilla sanalla "vähän tää on ihana". Se ei välttämättä vaadi niin paljon aikaa ja resursseja. Omalla kohdallani en ole koskaan pitänyt bloggaamista mitenkään "helppona". Se voi olla usein monenkin tunnin urakka ottaa kuvat ja käsitellä ne, kuten itse usein teen. On käynyt niinkin, että muistikortti on seonnut ja kuvat on pitänyt ottaa uudestaan. Sitten pitää vielä kehitellä teksti, mikä sekään ei aina välttämättä ole helppoa. Itse kun bloggaan kosmetiikasta, niin välillä eteen tulee ainesosia, joita en tunnista. Kuitenkin tekee mieli niistä kertoa tekstissä ja sen eteen taas pitää tehdä tutkimustyötä netissä, mikä sekään ei ole aina niin helppoa. Eli omalla kohdallani vastaan: helppoa ei ole, ei :D

Itse saan kyllä hurjat määrät pr-näytteitä ja välillä tuntuu, että kompuroin purkeissa ja purnukoissa. Niin paljon niitä on. Kerran etsin kaukosäädintä sohvan tyynyjen välistä ja sieltä löytyi joku voidepurkki (mutta ei sitä kaukosäädintä). Siis ihan oikeasti :D Jotkut bloggaajat tosiaan saavat ihan palkkaa hommasta ja omasta mielestäni se on vain hienoa. Se on työ muidenkin ohessa. Itse saan tuloja myös, omat blogituloni koostuvat mainostuloista.

Ja hei, mikä ihmeen turhake?







 Bloggaaja keksii otsikon hakusanat mielessään.


En ole ihan varma tämänkään kysymyksen suhteen, että mitä tässä haetaan? Toisinaan jos on erittäin mielenkiintoinen tuote kysymyksessä, yritän keksiä mahdollisimman mielenkiintoisen otsikon, että se tavoittaisi lukijat. Josta päästään muuten siihen, että alusta asti tähän päivään asti olen kokenut vaikeaksi otsikoiden keksimiset. 



 Sisustan, teen kauttauksen tai pukeudun niin, että niistä saa hyviä kuvia.



No jaa. En ainakaan lähtökohtaisesti. Joskus kun on pynttäytynyt, niin voi tulla erityinen fiilis, että nyt pitää napata kuva :) Joskus innostuin ottamaan stailattuja ruokakuvia, mutta sekin innostus lässähti kuin lehmän häntä :D Kadehdin kyllä instassa tiettyjä tilejä, kun ne on vaan niin upeita. Itse en jaksa nähdä niin paljon vaivaa vain siksi, että saa sydämiä paljon ^_^



 En ota itsestäni kuvia enkä Instastories -videoita, joissa minulla ei ole meikkiä.


Otanpas ja se on aika oleellista toisinaan. Esim. Whamisan hoitonestettä käyttäessä, halusin vangita kuvaan tuotteen aikaansaaman hehkun iholla. Törkeän tummat silmänalusenikin olen rohkeasti esitellyt kaikelle kansalle (vaikka se olikin tosi vaikeaa ekan kerran).  Videoita en ole tehnyt kyllä koskaan.




 Teen asioita ja kerron asioista blogissani, joiden tiedän tukevan omaa brändiäni.


Tämä on vähän vaikea. En osaa oikein kuvitella omaa blogiani brändinä, vaikka kai se on ehkä sellainen? En tiedä? Vakkarilukijat varmasti on huomannut, että tykkään keskittyä aika paljon raaka-aineiden analysointiin ja niistä on kiva kertoa informaatiota. Se oli oikeastaan alunperin koko Tuubitoleranssin suurin kipinä. Kerron siis niistä paljon joten tukeeko se nyt sitä brändiä? 







 Käsittelen kuvat niin, että näytän kauniimmalta.


Myönnetään :D Tosin en tee sitä aina. Semmoset perus peiliselfiet tai kaverikuvat menee nettiin sellaisenaan. Mutta sitten jos ottaa jonkun "hienomman" kuvan, mitä toisinaan teen, niin silloin kyllä harrastan retusointia. Säädän valotuksia, kontrasteja jne. Se vaan saa kuvat näyttämään paremmilta ja mielenkiintoisemmilta. Tietysti esim. blogijutuissa ennen/jälkeen kuvat julkaisen ihan sellaisenaan, että tulos näkyy totuudenmukaisena.



 Silottelen elämääni somessa.


En allekirjoita. Elämäni ei ole mitään luksusta tai upeaa glamouria vaan ihan tavallista omine ongelmineen. Olen kirjoitellut ihan suoraan blogissakin vaikeista asioista. Esim. Unettomuudesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Taidan olla aika suorasanainen ihminen, enkä tykkää hienostelusta tai asioiden siloittelusta :)



Menen niihin hotelleihin, ravintoloihin ja tapahtumiin, joiden tiedän olevan someystävällisiä ja kaunista kuvattavaa.


No ei kyllä tämäkään oikein päde minuun. En oikein edes ota kuvia hotelleista, ravintoloista tai tapahtumista?





 Kadun joitakin blogiyhteistöitäni.


En juurikaan, paitsi yhtä, joka toteutui blogin alkuaikoina. Sain firmalta palautetta, että ompas kiva kun kirjoitat rehellisesti omia kokemuksiasi. Samaan palautteeseen sisältyi silti kovaa moitetta, siitä että kirjoitukseni oli kohtuuttoman negatiivinen ja kovasti olivat harmissaan. Suoraan sanottuna myös kehotettiin olemaan hiljaa, jos hyvää sanottavaa ei ole.  Palaute oli siis hämmentävää ja toisaalta ärsyttävää.  Jatkan silti hautaan asti rehellisellä linjalla :D



Haasteeseen kuului myös lisätä yksi oma valintainen väite:



Bloggaajat kirjoittavat aina poikkeuksetta positiivisia tuotearvioita.


Tämä on kiinnostava juttu. Olen huomannut, että bloggaajia on moneen junaan. Osa kirjoittaa aina kaikesta, että on niin ihanaa ja sopii ihan kaikille. Joistain paistaa aika rajusti läpi epärehellisyys. Mutta onneksi vastapainoksi on myös niitä bloggaajia joiden rehelliseen mielipiteeseen voi luottaa. Yhä edelleen itsekin saan vinkkejä ja teen ostopäätöksiä muiden bloggaajien tuotesuositusten vuoksi. Luotan tiettyjen bloggaajien juttuihin ja olen harkitsevainen ja skeptinen esim. kaupallisten yhteistöiden suhteen, jos bloggaaja on minulle tuntemattomampi.



Kuvat: Unsplash

Friday, July 6, 2018

Minun Kesäni



Leppoisaa kesähaastetta sitten kehiin tälle päivälle. Näitä on kierrellyt blogeissa ja tartuin itsekin haasteeseen, näitä kun aina niin kiva tehdä :)








Lippis vai lierihattu?


No alkaapa heti vaikealla :D Joo ei mulle varmaan oikein lierihattu istu päähän. Lippiksistä tykkään ja käytänkin niitä paljon. Ihan talvellakin siis. Mulle kun ei oikein ne pipotkaan tunnu istuvan päähän.





Pehmis vai jäätelöpallo?


No siis jäätelö ku jäätelö. Kaikki menee kurkusta alas. Pehmis on hyvää, mutta kyllä jäätelöpallon valitsen mieluiten. Jäätelöllä voisi ihan helposti elää.



Herneet vai mansikat?


Täytyy myöntää, että en edes muista koska olen viimeksi herneitä ostanut. Herneet on hyviä, mut hei oikeesti? Eihän niistä nyt ole kilpailijaksi kunnon tummanpunaisille, meheville mansikoille <3









Palju vai järvivesi?


Inhoan suoraan sanottuna Suomen järvivesiä. Ovat ikävän värisiä ja usein ällöttävän muljuisia pohjiltaan. Saan inhonväristyksiä järvien löllöpohjista. Siispä paljuun istun mieluummin. Mielellään lämmitettyyn sellaiseen. 



Grilliherkut vai kesäkeitto?


 Kesäkeitto on uskomattoman tylsän makuinen ruoka. Vai olenko aina syönyt vain surkeasti valmistettuja kesäkeittoja? Grilliherkut on tosi jees. Ei liikaa lihaa, mutta vaikka kasvisvartaat kyllä maittaa.



Mökki vai teltta?

 Telttailu ahdistaa. On jotenkin turvaton olo sellaisessa. Kuka tahansa voi tulla keskellä yötä sekoilemaan telttaan. Oonkohan katsonut liikaa kauhuleffoja :D Valitsen koska tahansa mieluummin mökin. Ei tarvitse edes olla mikään hulppea mökki. Alkeellisessa mökissä on jopa enemmän sellaista "mökkitunnelmaa".








Varjo vai auringonpaiste?


 Varjossa on tylsää. Rakastan aurinkoa yli kaiken. Tykkään sen energisoivasta vaikutuksesta ja paahteen tunteesta iholla. Olen grillannut itseäni vuosien aikana aivan liikaa auringon alla, mutta minkäs teet. Aurinko on niin kiva juttu.




Kesäsade vai kesätuuli?


Lempeä kesätuuli paahteisen kuumana kesäpäivänä on enemmän kuin tervetullut. Sitten se ei ole kiva jos mittari näyttää +15. Menee loputkin kesäfiilikset sen tuulen mukana. Varsinkin öinen kesäsade on mahtava. Siinä on jokin jännä rauhoittava vaikutus, kun sade ropisee yöllä. Paha valita, mutta otetaan nyt sitten se kesäsade.





Lavatanssit vai festarit?


En ole koskaan ollut lavatansseissa, joten enpäs osaa oikein ottaa kantaa asiaan. Festareilla on aina kivaa. Valitsen siis festarit ^_^









Roadtrip vai riippumatto?


 Hassut vaihtoehdot. Kölliminen on kivaa, mutta roadtrip mahtaisi olla paljon kivempi juttu. Olen aina haaveillut, että pääsisin toteuttamaan roadtripin Usassa. Voi juku se ois kivaa. Ehkä jonain päivänä vielä?





Hiirenkorvat vai syreenin tuoksu?


 Hiirenkorvat. Ne kun näkee keväällä, niin tulee hyvä fiilis. Ne kertovat siitä, että ihana kesä on ihan kulman takana ^_^ <3





Mato-onki vai golfmaila?


Jopas on epämiellyttävät vaihtoehdot. Golf on todella tylsä harrastus mun mielestä. Anteeksi vaan kaikille golfia rakastaville. Mato-onkeakaan en halua käteen ottaa, koska en tykkää, että kaloja sattuu koukku suuhun. Pitää siis valita varmaan se golfmaila. 




Kuvat: Unsplash



 Kivaa viikonloppua kaikille ^_^