lauantai 15. tammikuuta 2022

4x Paras aurinkosuoja SPF50


Tuotteet saatu pr-näyttenä. Sis mainoslinkkejä.







Aurinkosuojavoiteet. Ah, tuo ikuinen ongelma omalla kohdallani. Syystä, että ne liian usein tuntuvat iholla jostain syystä epämiellyttäviltä. Joko ne tuntuvat liian raskailta tai tahmeilta. Kiiltävät iholla, tai sävyttävät sen muumi-ihoksi. Ja pahimmassa tapauksessa aiheuttavat ärsytystä ja/tai näppylöitä. Hyvin toimivaa aurinkosuojaa ei ole välttämättä aina helppo löytää. 😐

Tässä postauksessa vinkkaan 2x kasvoille suunnatusta aurinsuojasta ja 2x vartalolle suunnatusta. Näistä yksi oli kerrassaan ylitse muiden ja varsinainen löytö. Postauksen aurinkosuojien UV-filtterit ovat kemiallisia ja kaikissa on suojakerroin 50.

 

 


 

Lierac Sunissime Protective Fluid SPF50


Lierac onkin jo entuudestaan tuttu. Olen vuosia sitten tykästynyt Sunissime-sarjan SPF30 Fluidiin. Arvelin tämän SPF50 aurinkovoiteen olevan vähintäänkin yhtä miellyttävän tuntuinen iholla. Arvaus meni nappiin.

Lieracin aurinkosuoja on koostumukseltaan miellyttävän kevyttä fluidia. Itseasiassa sen koostumus ja tuntu iholla on erittäin epä-aurinkovoidemainen. Vain tuoku paljastaa, että kyseessä on aurinkovoide. Toisaalta tuoksu on ihan miellyttävä ja ei onneksi jää juurikaan nenään pyörimään. 

Lierac Sunissime Protective Fluid imeytyy ihoon nopesti ja se saa plussaa kosteuttavasta tunteesta. Fluidin jäljiltä iho ei jää ihan mataksi, mutta ei toisaalta kiiltäväksikään. Jotain siltä väliltä. 😊

 

 Lierac Sunissime Protective Fluid SPF50* (30,30€/ 40ml)





Lierac Sunissime Protective Milk SPF50


Lieracin Sunissime-sarjasta löytyy myös loistava, vartalon iholle suunnattu aurinkosuoja.

Ja nimensä mukaisesti koostumus on maitomaista ja helposti levittyvää. Jälleen voi puhua tuotteen antamasta miellyttävästä ihofiiliksestä. Ei tahmeutta tai muita epämiellyttäviä fiiliksiä havaittavissa. Tuoksumaailma on tässä sama, kuin Lieracin kasvoille suunnatussa tuotteessa. Lukeutuu ehdottomiin lemppareihini. 😍

 

Lierac Sunissime Protective Milk SPF50* (29,80€/ 150ml)

 



Avéne Anti-Aging Suncare SPF50


Nyt korvat sitten hörölle (tai silmät tiukasti ruudulle). Jos on etsinnässä mahdollisimman "helppo" aurinkosuojavoide, niin se on nyt tässä.👌👌👌

Avenen tapaus on hajusteeton ja se on formuloitu siten, että allergiariski olisi mahdollisimman minimaalinen. Sisältää myös Ascofilline- aktiiviaineen (ruskolevästä eristetty), joka lupaa ehkäistä ikääntymisen merkkejä, sekä kiinteyttää. 

Tästä mä en varmaan koskaan luovu ja kerron seuraavaksi miksi. Hehkutin tätä jo joulukuussa Instagramissa.

Avene tulee pumppupakkauksesta ulos paksuhkona ja valkoisena voiteena. Se myös tuntuu kasvoilla aika tyypilliseltä aurinkovoiteelta. Olin aluksi pettynyt ja satavarma, että meillä ei syty rakkaus. Mutta...

Kun voidetta levittelee kasvoille, tapahtuu ihme. Se tavallaan vain katoaa ihoon. Ilmiö oli täysin odottamaton ja hämmästyttävä. Avenen aurinkovoide lupailee "Dry-Touch"- fiilistä ja tuo lupaus toteutuukin täydellisesti. Jälkituntu iholla on täysin matta ja oikeastaan tuntuu, kuin iholle ei olisi laittanut mitään. Siis täydellisen miellyttävän tuntuinen aurinkovoide kasvoille. 😍

Tämä oli mukana myös Afrikan reissulla ja myös puolisoni hämmästeli tämän koostumusta. "Minne tää voide niinku katoaa?" Oli hänen ensimmäinen reaktionsa 😀

Tälle voisi antaa ehkä arvosanaksi 10+ 🙈💥

 

Avene Anti-Aging Suncare SPF50* (18,70€/ 50ml)

 



Avéne Intense Protect SPF50


Avenen Intensive Protect aurinkovoide on suunnattu itseasiassa sekä vartalolle, että kasvoille.

Intense Protect on koostumukseltaan semi-paksua voidetta, jossa on jännä nude sävy. Mielestäni sävy on hyvin huomaamaton, sellainen kermansävyinen. Sävy lupaa tehdä voiteesta näkymättömän myös tummemmalla iholla. Kokeilin tätä ruskettuneelle iholleni ja ei tämä kyllä ihoni sävyä millään lailla muuttanut vaaleammaksi.😗

Voide lupaa imeytyä ihoon 3 sekunnissa, jota en kyllä pysty allekirjoittamaan. Tästä huolimatta Intense Protect imeytyy ihoon mukavan nopeasti ja sen jälkituntu on huomattavan kosteuttavan tuntuinen. Iholle jää tästä sellainen samettinen tuntu. Erittäin miellyttävä koostumus ja tuntu iholla. 😌

 

 Avene Intense Protect SPF50* (17,94€/ 150ml)

 

***

Postauksen linkit vievät nettiapteekkeihin. Postauksen tuotteet ovat saatavilla hyvin varustetuista apteekeista.


torstai 13. tammikuuta 2022

Tammikuun suosikkeja

Sis.mainoslinkkejä. Evolve ja Urtekram pr-näytteitä.

 

 

Vinkkailen tässä postauksessa muutamasta tammikuun suosikkituotteesta.  😌





Evolve Rose Quartz Facial Polish- kuorintavoide* (27,95€/ 60ml) on ollut tehokäytössä jo itseasiassa joulukuusta asti. Tykästyin tähän ihan kertaheitolla. Jämäkän geelimäinen kuorintavoide sisältää ruusukvartsihiukkasia, jotka suorittavat iholle mekaanisen kuorinnan. Kuorivia hiukkasia on tarpeeksi, että tehokas kuorinta toteutuu. Evolven kuorintavoide on silti samalla hellävarainen ja ei raapiva.👍

 




Se mikä tekee Evolvesta erityisen hyvän talven pakkasia ajattelen, on sen koostumus. Kuorintavoide on öljypohjainen ja siten käytössä erittäin hoitava ja ravitsevan tuntuinen. Koostumuksen emulgaattoreiden ansiosta kuorintavoide silti huuhtoutuu iholta kätevästi pois (ihan kuin hyvin formuloidut öljyputsarit). Tuloksena silkin sileä, mutta myös hoidetun pehmeä iho. Evolve jättää ihon niin hyväntuntuiseksi, että ilman muita hoitotuotteita pärjäisi oikein hyvin. Tämä on hyvä löytö 😍





Tanskalainen Urtekram harvemmin pettää. Ja niin se on tälläkin kertaa.Wild Lemongrass yövoide*(9,95€/ 50ml) on suunnattu normaalille ja sekaiholle. Vaikka nyt onkin nimetty yövoiteeksi, niin olen tätä päivisinkin käytellyt.

Urtekramin yövoiteen pohja on aloe-uutteessa ja se hoitaa ihoa mm. manteli- ja jojobaöljyllä, sekä sheavoilla. Mukana myös tulehduksia hillitsevää appelsiiniöljyä. 

 



 

Yövoiteen tuoksu on kivan raikas sitruunaruoho. Ei omaan nenääni liian voimakas. Voiteen koostumus on myös juurikin passeli iholleni, joka on helposti pintakuiva, mutta rasvoittuu helposti päivän mittaan. Ohutta fluidia, joka silti kosteuttaa tehokkaasti ja myös pehmentää ihoa sisältämiensä kasviöljyjen avulla.




Carmex Huulivoiteen (n.3€) löysin oikeastaan sattumalta ja hyvä niin. Suosin pääsääntöisesti luonnonkosmetiikkaa huultenhoidossa, mutta tällä kertaa tuli tehtyä poikkeus. Lähikaupassa ei ollut tarjolla yhtäkään merkkiä luonnonkosmetiikalta, joten päädyin pitkästä aikaa kokeilemaan synteettistä huulivoidetta.😀

Carmex koostuu siis perus vaseliinista, ja lanoliinista. Näidenhän tiedetään pidättävän iholla kosteutta erityisen hyvin. Raaka-ainekattauksessa on myös mukana hoitavaa kaakaovoita, sekä kamforia ja mentolia, jotka tuovat huulille kihelmöivän tunteen. Plussana vielä aurinkosuoja SPF15.

Tästä tuli sitten uusi suosikki.🙏 Carmexin koostumus on täydellinen. Täyteläinen, mutta ei tahmea. Pehmentää oikeasti huulia älyttömän tehokkaasti ja mikä parasta, se ei leviä ympäriinsä vaan pysyy juurikin huulilla. Carmexin huulivoidetta ei edes tarvitse lisätä usein, se vain pysyy huulilla! Mun rohtuneet huulet parani oikeastaan yhden vuorokauden aikana. Ostan taatusti lisää🙈













torstai 6. tammikuuta 2022

Haipoukama

 

Kap Verden, Salin saaren ympäröimässä meressä on myös mahdollista bongata haita. Tarkemmin ottaen sitruunahaita. Näiden kyseisten eväkkäiden kanssa on mahdollista myös käydä kahlaamassa ja niin minäkin tein.

En saanut paikan päällä yhtään järkevää kuvaa haista. Niitä on haastava yrittää kuvata veden pinnan väreilyn vuoksi. Siispä nappasin muutaman kuvan tekstiin netistä 😌 Matkasin Santa Mariasta haipoukamalle Pedra de Lumeen. Homma hoitui näppärästi taksilla. Taksimatka edes-takaisin maksoi 40e ja matka taisi taittua alle puolessa tunnissa. 

 Taksikuski oli hurjan mukava. Menomatkalla keskustelu sisälsi oikeastaan kyselyt siitä, että mistä päin olen. Sekä taksituskin toteamuksen siihen, että Suomessa on kylmä. Tähän totesin, että niin todella on. Loppumatka menikin sitten afrikkalaista musiikkia kuunnellen. Taksikuski luukutti sitä ehkä aavistuksen liian lujaa. 🙉

 

Pedra de Lumen näkymät ovat ihan kivat.😍


Haipoukamalla on mahdollista vuokrata 3e hintaan uimatossut. Ne on oikeastaan vähän pakko vuokrata, muutoin kahlaaminen kivikkoisessa rannassa saattaa olla turhan haastavaa. Haipoukaman vesi oli käsittämättömän lämmintä. Se tuntui oikeastaan ihan kädenlämpöiseltä heti ensi kosketuksesta. Epäilen, että sitruunahait viihtyisivät juuri tällä alueella veden poikkeuksellisen lämpötilan vuoksi?

 




 

Tilanne oli jännittävä. Mielestäni hait ovat nimittäin ihan hitsin pelottavia otuksia. Asiaa ei auta, kun on nuorena katsonut Tappajahai-leffoja 😂 Haipoukaman ranta jatkui todella pitkälle erittäin matalana. Ja sitten yhtäkkiä. Sääreni vierestä ui vajaa metrinen hai. Gulp, on ensimmäinen ajatus. Toinen ajatus on, että nytkö se haukkaa jalastani palan. Näi ei kuitenkaan käy. Hai-ahdistus kaikkoaa yllättävän nopeasti. Kokemus on ainutlaatuinen ja mieleenpainuva.

 

(Sitruunahait eivät ole yleisesti ottaen kiinnostuneita ihmisistä. Kuitenkin vuodesta 1580 lähtien on raportoitu 22 tapausta, jossa hai on hyökännyt ihmisen kimppuun. )

 

 

Kuva: myguide-cdn.com

Kuva: seeplaces.com

 

 Turvallisuussyistä kahlaamista ei saa jatkaa pidemmälle. Syykin on selvä. Vain pari metriä kauempana aallot ovat todella voimakkaat. Ja on siellä muunkinlainen turvallisuusriski. ihan siinä lähellä polskuttelee 3 metrinen hai. Näky on jotenkin ahdistavan absurdi. Tällaista olen nähnyt aiemmin vain telkkarista Avara luonnon dokkareista tyyliin. Minua ei saisi siis aseella uhatenkaan jatkamaan pidemmälle 😅

Viivyn meressä vartin verran. Tuona aikana ympärilläni uiskentelee useampi pienempi hai. On tosi pieniä "baby-sharkkeja" joiden koko on noin 20-30cm. Ja sitten niitä isommaksi kasvaneita, jotka ovat noin 60-100cm. Pienet hait ovat mielestäni jopa hieman söpöjä ja ihan vähän tekisi mieli kokeilla hipaista niitä. Semisti silitellä. Jätän idean kuitenkin ajatustasolle 🙈


 

Kuva: theresortgroup.com

 

Taksikuski odotteli haiseikkailun ajan poukaman rannalla. Ja niinpä afrikkalainen musiikki raikaa jälleen matkalla Santa Mariaan.

Puolessa välissä matkaa käy hassu juttu. Taksikuskin perhe soittaa videopuhelun. Näytöllä ovat kuskin vaimo ja söpöt tyttäret. Taksikuskin perhe haluaa videopuhelun välityksellä kertoa takapenkille heipat! Ja niinpä ne heipat vaihdetaan iloisesti naureskellen. Takapenkillä karua aavikkomaisemaa katsellessa hymähdän ääneen. Voisiko tuo äskeinen tapahtua Suomen taksissa matkustaessa? Tuskinpa. Jos niin tapahtuisikin, se tuntuisi epänormaalilta ja vähintäänkin kummalliselta. Kap Verdellä tämä tuntuu täysin luonnolliselta, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Saa välittömästi käsityksen siitä, miten iloisia ja rentoja nämä ihmiset täällä ovat 💟

 

 

Uskaltaisitteko kahlata haiden parissa? 😀 🦈

keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Reissupostaus: Kap verde

 


Olen odottanut aivan todella paljon sitä, että pääsisi taas reissaamaan. Eipä varmaan tarvitse erikseen tässä selitellä, miksi matkustaminen ei ole ollut mahdollista. Tai jos onkin ollut mahdollista, niin äärimmäisen vaikeaa ja ei kovin houkuttelevaa. 

 

 

Näkymiä lentokoneen ikkunasta. Kuvassa Salin saari.

 



2 vuotta sitten, pandemian alkaessa mulla peruuntui Kyproksen matka. Ihan siis muutama päivä ennen tarkoitettua matkan alkua sähköpostiin pärähti ilmoitus matkan peruuntumisesta. Olin pettynyt, mutta toisaalta en yhtään yllättynyt. Tämä oli ihan odotettavissa. Siispä oli laitettava matkustushaaveet pois mielestä.



Tämän vuoden joulukuulle oli varattuna Kap Verden matka. Ja kappas. Taas muutamia viikkoja ennen matkan alkua, tuli peruutus. Alkoi olla tosi toivoton olo. Matkakuume oli sen verran korkealla, että oli ihan pakko vielä yrittää saada joulumatka. Ja se onnistui! Riemu oli suunnaton, mutta oikeastaan vasta siinä vaiheessa, kun konkreettisesti astuin lentokoneeseen. Ja oikeastaan VASTA siinä vaiheessa, kun lensin Ranskan yllä, eikä kone yllättäin kääntänyt takaisin Suomeen, syystä tai toisesta 😂



Matka ei silti alkanut ilman vaikeuksia ja yllätyksiä. Vain juuri ennen matkaan lähtöä huomasin, että Kap Verde vaatii negatiivisen koronatestin. Tuli kauhea paniikki. Testiiin pitää varata aika erikseen ja tuloksen saa yleensä vasta vähintään 24h kuluessa. Eihän tämä näin voi mennä? Helsinki-Vantaan lentokentällä onneksi järjestyi pikatesti. Kyseessä siis antigeeni-testi, joka valmistuu PCR-testistä poiketen nopeammin, alle tunnissa. Tikun työntämisestä nenä-nieluun pulitin 130e, mikä ärsytti. Kivasti leikkasi lomabudjettia ja testi oli erittäin epämiellyttävä. Negatuloksen saatuani, pystyin hengähtämään helpotuksesta. Olisi ollut katastrofi, jos olisi ollut positiivinen tulos ja homma olisi tyssännyt siihen. 

 

***

 

Lentomatka kesti muistaakseni vähän reilut 10 tuntia. Teimme välipysähdyksen Ruotsiin, Göteborgiin. Göteborgissa kone keräsi kyytiin lisää matkustajia. Koneessa oli muuten pakollinen maskipakko. Ikävää, mutta ymmärettävää tilanteesta johtuen. Oletteko muuten kokeilleet olla maski naamassa 10 tuntia, samalla kuulokkeet korvanlehtien takana maskilenksua painaen? Jestas sitä korvakivun määrää! Ei kiva.



En ollut ennen tätä reissua matkustanut minnekkään kauas pitkään aikaan. Siispä tuntui mielettömältä, kun ihan yhtäkkiä koneen ikkunasta alkoi näkyä keskellä Atlantin valtamerta saari. Vihdoin perillä. Rasittavan matkustamisen jälkeen on palkitsevaa, kun näkee ikkunasta määränpään. Tässä tapauksessa upeana lainehtivan turkoosin meren.

 

Tietysti passintarkastuksessa oli ongelmia. Piti pulittaa 31e jostain ihmeen syystä. Tätä kysyin passivirkailijalta, että miksi pitää maksaa. Vastaus oli ”Trr trr trr”. 😁 Ei siis ihan ollut yhteistä kieltä, mutta väsymyksestä johtuen pulitin hinnan mukisematta. Kunhan vain pääsisi hotelliin rentoutumaan. 


 


 

 

Kap Verde kuuluu siis Afrikkaan, ja koostuu useammasta erillisestä saaresta. Vietin viikon Salin saarella, joka on kooltaan ihmeellisen pieni aavikkosaari. Muita merkittäviä saaria Kap Verdellä ovat mm. Boa Vista, Brava, Fogo ja Santiago. Ilmasto on trooppinen ja sademäärät saarilla hyvin niukkoja.
 

Käsittääkseni vielä n. 10 vuotta sitten Kap Verde lukeutui Afrikan kehitysmaihin, mutta on nyt jokseenkin varastunut kehittyneen turismin myötä. Ainakin Salin saarella kehitysmaahistorian näkee selkeästi. Turismialueen ulkopuolella, näkyvillä on paljon köyhyyttä. Se näyttäytyy talonröttelöinä ja sotkuisena ympäristönä. Äkkiseltään Salin saarella vauraalta näyttävät vain sinne pystytetyt hienot hotellit, joita turismi pitää pystyssä. Pieniä kyliä saarella on jokunen, mutta asutuskeskusten välillä näkymä on erittäin karua - jokseenkin omaan silmääni älyttömän kaunista- kuivaa ja eloton aavikkomaisemaa.

Majoituin lomani aikana Santa Marian kylässä, joka on Salin saaren eteläisessä päässä.

Santa Maria on aika pieni paikka ja sen voi periaattessa käyskennellä läpi kai yhdessä päivässä. 

 



Paikalliset:



Ensimmäinen fiilis Santa Mariasta taisi olla kulttuurishokki. Afrikkalainen kulttuuri näkyy ja tuntuu. Ihmiset puhuvat kovaa kaduilla. Saattavat tanssia ”persettä sheikaten”. Nauravat niin, että kadut raikuvat. Suomalaisesta näkökulmasta meininki saattaa tuntua jopa hieman ahdistavalta 😅 Kulttuurishokki meni onneksi melkein samantien ohi. Toki hämmennystä herättää naiset, nuo hedelmäkauppiaat. Miten ne pystyvät kantamaan painavan näköistä hedelmäkoria päänsä päällä? En ymmärrä. Pitäisi ehkä itsekin kokeilla? Huumekauppiaita tuli vastaan muutamia. Onneksi niistä pääse helposti eroon, ihan vain sanomalla "Ei kiitos".

 








 



Rannat:



Kap Verden rannat ovat kuin paratiisista. Vesi on uskomattoman kaunista ja hohtaa upean turkoosina kuuman auringon alla. Rantojen hiekat ovat väriltään melkein valkoisia ja hiekka erittäin hienojakoista. Rannat ovat Salilla todella pitkiä. Merivesi tuntui aluksi viileältä, mutta kunhan uskalsi pulahtaa, se tuntui miellyttävän lämpimältä. Salin saarella rantojen aallokko on melkoista. Tästä tuli mieleeni mainita, että rannat eivät ole ehkä ihan pikkuväelle otollisin paikka. Se on yks ja kaks, kun aalto vie isommankin veijarin mukanaan ulapalle. 

 

 




Tämä käsittämättömän pitkä simpukkaranta oli mieletön löytö.



 




Aurinko ja ilmasto:



Salin saarella sataa harvoin ja aurinko tykkää porottaa usein pilvettömältä taivaalta. Koska saaren sijainti on lähellä päiväntasaajaa, on syytä huomioida erityisen korkea UV-indeksi. Tottakai reissulla tuli moattua. Yhtenä päivänä laiskotti ja jätin aurinkosuojat pois iholta. Ne kuuluisat sanat: ” En mä nyt varmaan pala”. Niinpä niin.

Seuraavana päivänä saatoin ihastella peilistä mahtavasti palanutta ihoani. Suomessa sitten iho kuoriutuikin oikein hienosti varsinkin otsalta, nenästä, olkapäiltä ja vähän sieltä sun täältä. Iho tuntui myös kihelmöivältä ja kipeältä pahiten palaneista kohdista. Siispä. Älä skippaa sitä aurinkovoidetta. Ikinä. Ei silloinkaan, kun laiskottaa 😎😅

Salin saarella myös tuulee paljon. Se on plussa ja miinus. Plussaa siitä, että kuuma aurinko ei tunnu niin kärventävältä. Miinus siitä, että se voi luoda mielikuvan, että eihän täällä pala. Vaikka tuntuisi miten mukavalta, se on UV-indeksi, joka ratkaisee.

Tuuli tekee myös sen, että ihoon tarttuu ”mikrohiekkaa”. Sitä ei heti ymmärrä. Mutta viimeistään sitten, kun tekee illalla öljypuhdistuksen iholle. Kas vain, tunne on, kuin tekisi mikrokuorintaa iholle 😊 Saat siis luomukuorinnan ja silkkisen ihon, joka taas toisaalta ärsyttää mahdollisesti palanutta ihoa. Ojasta allikkoon, ja sillä viisiin 😃

 

 




 




Ravintolat, tarjoilu ja hinnat:


 

Kap Verden hintataso on aika lähellä Suomen hintatasoa. Ravintoloissa esim. pizzan hinta vaihtelee 5 eurosta lähemmäs 15 euroa. Riippuu paikasta ja miten hienon pizzan tilaa. Toisaalta hienon kala-aterian voi saada 10 eurolla. Kokeilin reissulla raitamakrillia ja tuoretta tonnikalaa. Olivat molemmat ihan kivoja, mutta edelleen mun juttuni on vahvasti maustettu, aasialainen ruoka. Tilasin myös vahingossa tonnikalaa raakana, eli carpaccio-tyyliin. Se ei ollut yhtään mun juttu, joku random kulkukissa olisi saattanut tykätä 🙈

Ruoan sai pöytään yleensä ihan kohtuullisessa ajassa, paria poikkeusta lukuunottamatta. Kapin motto on ”No stress”- ja jotkut sanovat, että se näkyy tarjoilun hitaudessa. En osaa ottaa kantaa, koska olin paikan päällä kiireisen joulusesongin aikana.

Santa Mariassa kauppojen tarjonta on kohtalaista. Kaikkea tarpeellista yleensä löytää. 0,5l vesipullon löysin edullisimmillaan 50snt hintaan. Mutta hintataso saattaa vaihdella edellä mainitusta jopa 2e hintaan. Samoin esim. oluen hinta vaihtelee kaupoissa n.1-3e välillä. Viinit huitelevat 10e molemmin puolin. Ruoan hinta kaupoissa jäi hieman epäselväksi, koska söin ravintoloissa. Kaupoissa on myös tarjolla erilaisia matkamuistoja aina postikorteista t-paitoihin ja hienoihin koriste-esineisiin. Hinnat vaihtelevat melkoisesti yhdestä eurosta useampaan kymppiin.


 

Laiturin kalastajat myyvät saaliinsa suoraan Santa Marian ravintoloihin. Täällä saa siis takuulla tuoretta kalaa. Haju laiturilla oli muuten niin ällöttävä, että ei todellakaan ihan heti tehnyt mieli syödä kala-ateriaa.

Seuralainen hotellin aamupalalla. Salin saarella oli todella paljon koiria, ihania ja kilttejä 💗

 



 

 

Kaupustelu:


Kaupustelua on tietysti aina, varsinkin turistikohteissa. Salin saarella sai olla aika rauhassa. Toki kaduilla kuuli ehdotuksia, että jos hänen ”Ihan parasta” kauppaansa tulisit katsomaan. Paikalliset uskovat, jos sanoo, että ei nyt. Hymyilevät ja luovuttavat. Saarella asuu myös paljon senegalilaisia ja nigerialaisia, jotka ovat kuulemma aggressiivisempia kaupustelussa. Näin minulle kertoi eräs paikallinen, mikä lie sitten totuus?

Muutamat tyypit olivat kyllä kieltämättä raivostuttavia ihoon takertujia. Mutta oma asennekin ratkaisee. Pitää osata olla tiukka ja sanoa, että mitään en osta. Jouduin oikeastaan vain kerran erittäin tukalaan tilanteeseen. Oma vika, kun ihan kuin vahingossa kiinnostuin hienosta puunaamarista 😅 Sitä puunaamaria en muuten ostanut. Ei vain päästy kauppiaan kanssa millään yhteisymmärrykseen hinnasta. Sen arvasin jo siinä vaiheessa, kun hintaa tiedustellessa vastaus oli "Price is not a problem". 


 


 





Luonto ja eläimet:


Kuten kerroin, Sal on aavikkosaari. Täällä ei oikein luonto kukoista ja eläimet ovat harvassa. Hiekkaa, hiekkaa ja hiekkaa. Sitä on Sal. Kyllä täällä palmuja ja muitakin kasvillisuutta on, mutta ne ovat erillisen kastelujärjestelmän varassa. Kävin aavikkolenkillä ja bongasin kaiken karun ympäristön keskellä keltaisen ”kukan”. Sitä siinä sitten ihmettelin, että mikä kumma tämä on? Samannäköistä kukkaa oli ympäristössä, mutta mustaksi paahtuneita. Suomen päässä selvittelin asiaa, ja ilmeisesti Salilla jaksaa villiparsa puskea itseänsä hiekan uumenista 😎

Salin ainoa endeeminen eläin on lepakko. Niitä en nähnyt kertaakaan. Kilpikonniakin on, mutta eipä niistäkään näkynyt vilaustakaan. Koiria on paljon kaduilla (aivan ihania) ja kissoja sitäkin vähemmän. Polskuttelin myös haiden parissa yhtenä päivänä. Se oli jännä kokemus! Instassa jaoinkin stooreissa pari haivideota.

Ai niin ja lentokentällä tapasin kaksi hyttystä! Paukautin ne heti hengiltä. Ei innostanut nyt tässä vaiheessa malariariski 😅

 

 




Näitä tirpusia näkyi paljon.

 





Summa summarum:


Salin saari on pieni ja nopeasti läpi koluttu. Viikko täällä riittää hienosti. Jos tahtoo, niin pidempi matka on ok ja silloin voisi tehdä saarihyppelyitä. Ihmiset ovat iloisia ja ystävällisiä. Salilla oli aina tosi turvallinen olo. En kertaakaan tuntenut olevani vaarassa tai uhattu. Fiilis on tosi rento! Jos et jaksa kaupustelijoita, sano ”no english”, se on siinä 😄

Kap Verdellä käy valuuttana eurot, vaikka virallinen valuutta on escudo. Molemmat käyvät ja valuuttojen arvo on miltei sama. 1000 escudoa on n. 10e. Tästä on helppo laskea ihan päässä esim. jos käy kaupassa. Jos nostat euroja paikan päällä, tililtä veloitetaan käsittelymaksuja n. 2 e. Budjettitietoinen nostaa käyttörahansa siis Suomen päässä.

Vesijohtovettä ei kannata juoda Kap Verdellä. Vatsataudin riski on todennäköinen. Itse pesin hampaatkin pullovedellä. Ihan varmuuden vuoksi. Jos haluaa pelata varman päälle, älä ota ravintolassa juomaa jäillä. Vältä myös kypsentämättömiä ruokia. Muista myös salaattiruoat, ne saatetaan usein huuhdella hanavedellä.

Salin saarelta löytyy apteekki jos toinenkin. Siellä hinnat ovat selkeästi alhaisemmat, kuin Suomessa. Varaa aurinkovoiteet ja after-sunit mukaan Suomesta, jos mahdollista. Niiden hinnat ovat paikan päällä melkoisen korkeat (15e-35e).

Englannilla pärjäät aika pitkälle. Saarella puhutaan silti paljon portugalia ja kreoli-portugalia. Jos osaat edes sanan ”kiitos” portugaliksi, voit saada paikalliselta vastaukseksi ison hymyn 😌 Ravintolassa toki pärjää ihan sormea osoittamalla, että minkä ruoan haluaa tilata, se toiminee joka paikassa 😀

Huijaamista tapahtuu kuulemani mukaan paljon. Älä maksa liikaa kojujen tuotteista ja jos vain on kanttia, tingi. Yleensä alkuperäinen hinta on myyjältä asetettu aivan yläkanttiin. Tavallaan täälläkin tinkiminen kuuluu meininkiin. Tarkasta myös, että saat kaupassa vaihtorahan takaisin oikein.

Kap Verden Sal-saari vei mun sydämen ihan totaalisesti. Suunnittelen jo reissua takaisin. Suosittelen suurella lämmöllä jokaiselle 💞

 

Loppuun vielä hauska tilannekuva 😃



PS. Sain sitten matkatuliaisena lopulta sen koronainfektion. Ei auttanut, vaikka kuinka hysteerisesti pesin käsiä, lotrasin käsidesillä ja käytin maskia. Terveisin tuplarokotettu karanteenista 😐

PPS. Järkkäri päätti tilttailla reissulla jatkuvasti, joten kuvasaldo jäi kehnoksi ja suuremmaksi osaksi kännykkäkuvien varaan.