Siemeniä ja sen sellaista

Suositteko te ruokavaliossanne siemeniä? Itse innostuin jokunen vuosi sitten lisäämään omaan ruokavaliooni siemeniä, nehän ovat varsinaisia ravintoainepommeja. Vaikka aina toisinaan ahmin pullaa ja muuta ei niin terveellistä höttöä, yritän syödä pääsääntöisesti vältellen sokeria ja suosien ravintorikasta murkinaa.

Kuva: healthyeatingandliving.ca

Yleensä mun aamupalaan kuuluu jogurtti. Pidemmän aikaa söin turkkilaista jogurttia, mutta yritän nykyään vähentää maitotuotteiden käyttöä. Ihan varmaksi en mene sanomaan, mutta musta tuntuu, että liian runsas maitotuotteiden käyttö vaikuttaa epäsuotuisasti ihon kuntoon. Näistähän on paljon tutkimuksia, että maitotuotteet saattavat esim. pahentaa aknea. Kiinnostuin sittemmin kokeilemaan  soijapohjaisia tuotteita perinteisten maitotuotteiden korvaajana. Vakkari-aamiaiseen on kuulunut kuvassa näkyvä Alpron soijajogurtti, jossa ei ole sokeria. Koostumus tuossa on kylläkin jogurttimaista, mutta sellaisenaan se kyllä maistuu mun mielestä aika karmealta. Maku on tosi pahvimainen.  Tähän kuitenkin kun lisää marjoja ja makeutusta niin johan  menee paremmin alas tämäkin vaihtoehto :D Mutta niistä siemenistä....

Kurpitsansiemeniä olen sekoitellut aamujogun sekaan jo pidemmänkin aikaa. Kuten useimmissa siemenissä, kurpitsansiemenistä saa hyviä rasvoja ja omega-3 ja omega-6 rasvahappoja. Kurpitsansiemenissä on myös mm. kaliumia, fosforia ja magnesiumia. Näissä siemenissä on myös unensaantia edistävää tryptofaania. Syön säännöllisesti kurpitsansiemeniä myös niiden sisältämän sinkin vuoksi, joka on iholle hyväksi. Tykkään myös kurpitsansiementen paahteisesta mausta.

Tiesittekö muuten, että useimmat halvemmat kaupoissa myytävät sinkkivalmisteet imeytyvät elimistössä huonosti. Sinkkipikolinaatin sanotaan olevan se parhaiten imeytyvä muoto ja heikommin imeytyviä muotoja ovat sinkkiglukonaatti ja sinkkisitraatti. Yritän siis saada sinkkini mahdollisimman luonnollisessa muodossa ravinnon kautta. Toivon ainakin, että saan sinkkini näistä kurpitsansiemenistä :D Siemenet muuten kannattaa pureskella perusteellisesti jos haluaa hyötyä niiden terveysvaikutuksista :)

Evirakin toki vähän masensi mua ja kehoitti syömään siemeniä kohtuudella.

Seesaminsiemenet ovat mielestäni varsin mitäänsanomattoman makuisia ja purutuntumaakin on hädin tuskin nimeksi. Näitä kuitenkin tulee lisäiltyä jogurtin sekaan.

Seesamin siemenistä saa mm. kalsiumia, seleeniä ja rautaa.

Viimeisin löytö on ollut auringonkukansiemenet. Ai että.. Näihin mulla on tullut suoranainen addiktio! Auringonkukansiemenissä on ihana pähkinäinen maku ja niissä on mukava purutuntuma. Tuntuu, että syön näitä varmaan liikaakin :D

Auringonkukansiemenistä saa myös mm. kaliumia, sinkkiä ja seleeniä sekä E- ja B-vitamiineja.

Toisinaan tykkään myös huljauttaa jogurtin sekaan lisäprotskua Foodinin Vaniljaproteiinijauheen muodossa. Jauheen maku ei ole mielestäni kummoinen, mutta suosin sitä, koska se on makeutettu stevialla. Yritän aina mahdollisuuksien mukaan vältellä keinotekoisia makeutusaineita. Mutta myöskin sokerialkoholeja koska mun vatsa ei todellakaan tykkää niistä.

Chia-siemenet ovat olleet trendikäs juttu jo jonkin aikaa. Näistäkin saa kalsiumia, omegoita ja antioksidantteja sekä mangaania. Chiassa on myös unensaantia edistävää tryptofaania.

Kookoshiutaleet löytävät myös usein tiensä mun juguun. Kookoshiutaleista saa kivaa suutuntumaa, jos tykkää. Ovat myös hyvä kuidun ja proteiinin lähde :)

Maistuuko siemenet? Millä te tuunaatte jogurtin? Heitä oma vinkkisi :)

Thaimaa - Monkey business

Suomen kylmän tammikuun keskellä onkin kiva taas naputella yksi postaus Thaimaan reissusta. Virtuaalimatka lämpöiselle, upealle Koh Lantan saarelle <3 Saaren läntistä puolta tulikin koluttua aika mukavasti aina pohjoisimmasta päästä ihan sinne eteläkärkeen asti. Koh Lantan eteläpuolella näinkin sitten sen, mitä eniten koko reissulta odotin. Apinat ^_^

Moi vaan!

Kyseinen päivä oli muistaakseni yksi niistä erityisen kuumista päivistä. Lämmöt taisivat kohota sinne +35 asteen tuntumaan. Onneksi Thaimaan kuumuuteen oli jo kerinnyt tottumaan aika hyvin. Suunniteltiin ensin muutaman tunnin biitseilyä ja arskanpalvontaa etelämmässä sijaitsevalla Bamboo Beachilla.  Hotellin lähettyvillä mietittiin, että mitenkäs matkaan lähdettäisiin. Sitä ei kauan tarvinnut pohtia kun mukavan oloinen mies kysäisi, että voisiko olla avuksi. Heh, aina niin sympaattiset ja avuliaat thaimaalaiset ^_^

Kysyttiin sitten, että voisiko hän heittää meidät Bamboo Beachille. Ja tottahan toki se hänelle sopi. Köröteltiin hieman pidempi matka lava-autolla Bamboolle ja matkasta sai pulittaa huokeat 200 bahtia, eli n. 5 euroa. Bamboo Beach olikin todella upea ranta. Mahtavia maisemia, kristallin kirkasta vettä, joka suorastaan houkutteli uimaan. Kävinkin vähän kahlailemassa, ja heti pisti jalkaan jokin :D Juuri mun tuuria. Päätin oikeastaan saman tien, että eipä sitten uida koska nyt ei ole varaa ottaa riskejä jos meinaan päästä ehjin nahoin sinne saaren eteläiseen kolkkaan. Mä en tajua, kun mä olen jotenkin niin erityisen haaveri altis?

Bamboo Beachin hiekka oli uskomattoman valkoista.

Kauniiden rantojen kääntöpuoli. Ihmiset tuppaavat roskaamaan luontoa ihan ruokottomasti. Tästä olikin ihan hiljattain uutinen, että Thaimaassa on alettu siivoamaan rantoja.

Varsinainen päämäärä oli siis Mu Ko:n kansallispuisto, jossa on erityisen paljon apinoita. Kävelymatkaa Bamboolta Mu Ko:lle taisi olla reilut 2 kilometriä, ellen ihan väärin muista. Matka mentiin kävellen. Ei ollenkaan pahan mittainen matka, mutta paahtava aurinko laittoi hien virtaamaan ja teki kävelystä uuvuttavaa. Tie Mu Ko:lle oli yhtä ylä- ja alamäkeä. Matkan aikana sai ihailla upeita sademetsämäisiä maisemia. Huvittelin itsekseni ajatuksella, että olisipa toisaalta kiva mennä niihin metsiin seikkailemaan, mutta ehkä parempi että sen jättää tekemättä. Voin vain kuvitella, mikä olisi ollut lopputulos meikäläisen tuurilla. Jusu siellä kuristajakäärmeen hellässä syleilyssä, samalla kun jättitarantella munii päänahkaan. Yöks -_-

Siinä se jökötti. Ensimmäinen livenä näkemäni apina.

Jo kauan ennen Mu Ko:lle pääsyä näin sen. Veijarin istuskelemassa asfalttitien varrella, aika tylsistyneen näköisenä. Jumaleissön, apina siinä suoraan mun nenän edessä. Olihan kuulkaas jännä fiilis, tätähän olin odottanut :) Pari askelta eteenpäin ja yhtäkkiä apinoita olikin ihan joka paikassa ja laumoittainkin! Mun sydän suli ihan totaalisesti, kun huomasin tien viereisessä metsässä oksalla roikkuvan vauva-apinan. Voi iesus miten suloinen! <3

Vauva puussa ^_^

Voiko söpöyden määrä tästä kasvaa?

Apinat olivat verrattain kesyn oloisia, eivätkä jaksaneet juurikaan välittää ihmisistä lähellään. Toki ne olivat hieman varuillaan jos niitä lähestyi. Pelasin itse varman päälle, enkä mennyt liian lähelle. Varsinkaan sen takia, että niitä lähestyessä osa apinoista irvisteli hampaitaan näytellen. Siitä jo tajusin, että ei ole järkevää mennä lähemmäs jos haluan säilyttää pääni :D Ajatus apinan raatelemaksi joutumisesta ei innostanut.

Mu Ko:n ranta oli ihan jumalattoman kaunis. Siis aivan henkeä salpaava. Varsinkin ranta oli kuin mistä tahansa paratiisifantasioista. Vesi oli uskomattoman turkoosia, kasvillisuus eksoottista ja maisemat vain yksinkertaisesti... Took my breath away.

Mu Ko:n ranta oli uskomattoman kaunis. Tätä postausta kirjoittaessa tuli ihan järjetön ikävä tuonne <3

Mu Ko:lla oli hurjan paljon apinoita, niitä ihan vilisi silmissä :) Mu Ko:lla on myös mahdollisuus vaeltaa 5 kilometrin luontopolku, mutta se jäi tekemättä. Kyllä me sitä kokeiltiin mutta ei siitä mitään tullut. Jo reitin alku oli fyysisesti erittäin vaativa johtuen erittäin korkeista porrasaskelmista. Paahtava kuumus oli jo muutenkin uuvuttanut kropan aika totaalisesti niin nähtiin parhaaksi skipata koko luontopolku. Vähän kyllä harmittaa, että se jäi tekemättä.

Meidän supermukava kuski tuli meitä hakemaan myöhemmin illalla Bamboo Beachilta. Ihan helppoa ei ollut häntäkään paikalle soittaa, hänkin kun puhui englantia erittäin vahvalla thai-murteella. Puhelun päätyttyä olin vain kysymysmerkit silmillä ja totesin Jakelle, että toivottavasti se tajusi ja tulee hakemaan. Kyllä tajusi ja tuli hakemaankin sovitusti. Se olin minä, joka en ilmeisesti vain tajunnut mitään ^_^ :D

Mä halusin sellaisen tosi hienon keinukuvan, mitä näkee muidenkin ottaneen. Joo ei. Eipä ne onnistuneet ja ajattelin jakaa tämän surkeimman otoksen jossa mulla on kielikin pihalla. Mä en vaan osaa :D

Aika iso "raparperi" pusikko ^_^

Saaren apinat olivat makaki-apinoita ja erityisen suloisia ja vekkuleita veijareita. Matkalla pois Mu Ko:lta joku skootterilla ohi ajava tyyppi huikkasi "Watch out the monkeys, they are such dickheads" :D Haha. Ilmeisesti apinat olivat tehneet tyypille jotain jäynää. Nehän voivat vaikka napata kameran ja kiivetä palmuun. Ja jos näin käy, niin voi sanoa heipat sille kameralle :D Onneksi itelle ei näin käynyt :) Huvittelin myös ajatuksella, että millaista olisi jos tuollainen makaki olisi kotona lemmikkinä. Eihän siitä mitään tulisi. Kaikki kiskottaisiin irti kattolamppuja myöten :D

 ***

Ajattelin tähän samaan postaukseen kertoa myös näkemistäni norsuista. Norsujen näkeminen toki sijoittuu ihan toiselle päivää.

Tuona päivänä käytiin tsekkaamassa Bakantiang niminen biitsi, joka sekin oli varsin nätti ranta. Siinä lähettyvillä oli Norsu-emo poikasensa kanssa aitauksessa. Norsut oli toki kiva nähdä ja söpöjäkin olivat mutta tuosta keissistä jäi kuitenkin päällisin puolin suoraan sanottuna aika paska fiilis.

Norsujen aitaus oli mun mielestä surullisen pieni. Ja surullisemmaksi asian teki se, kun tajusin, että emo on kiinni ketjulla. Koen yleensä ottaen kaikenlaisen eläinten kahlitsemisen tosi negatiivisesti. Poikasellakin oli ketju jalassa, joka tosin ei ollut lukittu. Mutta kasvaessaan aikuiseksi norsuvauvakin joutuu valitettavasti lukituksi ketjustaan. Ajatus teki mut todella surulliseksi :(

Kävin ostamassa korillisen banaaneja, joita annoin norsuille. Emo oli varsinainen ahmatti ja meinasi napsia kaikki banaanit itselleen :) Norsu-vauva oli tosi suloinen banaaneja syödessä. Se ei ollut vielä kovin taitava kärsänsä käyttämisessä ja banaanit tippuivat siltä helposti. Mutta onneksi sekin sai useamman banaanin mutusteltua <3

Thailand... I miss you <3

Mádaran ravinnepommi iholle

Tammikuun pakkaset yhdistettynä keskuslämmitykseen saavat monella ihon kuivumaan ja kiristelemään ikävästi. Näin käy myös omalla kohdalla joka vuosi.  Iho kuivuu, sitä kiristää ja kutittaa. Runsas vesikosteutus auttaa usein asiaan, mutta öljyt ovat myös oiva lisä ihonhoidossa varsinkinkin talvisin. Öljyillä voi myös näppärästi lukita kosteuden iholle. Öljyistä ihonhoidossa olen aiemminkin kirjoittanut ja jutun voi käydä lukemassa täällä.

Kuva: Beautyshow.pl

Latvialaisen luonnonkosmetiikkabrändin Mádaran valikoimista löytyy 3 erilaista öljycocktail vaihtoehtoa. Superseed- sarjan kuivaöljyt ovat erittäin ravitsevia hoitoeliksiirejä, jotka hoitavat ihoa vitamiinipitoisilla marjojen ja hedelmien siemenöljyillä, sekä uutteilla.

•  Superseed Radiant Energy - kirkastava kasvoöljy väsyneelle iholle. 
• Superseed Soothing Hydration - kosteuttava kasvoöljy herkälle iholle.
• Superseed Age Recovery - elvyttävä kasvoöljy ikääntyvälle iholle.

Itse olen testaillut viime aikoina Age Recovery kasvoöljyä, jonka olen saanut pr-toimistolta.

Inci: Rosa Canina (Rosehip) Seed oil*, Decyl Cocoate, Solanum Lycopersicum (Tomato) Fruit Extract*, Fragaria Ananassa (Strawberry) Seed Oil, Sorbus Aucuparia (Rowanberry) Fruit Extract*, Ribes Nigrum (Blackcurrant) Seed Oil*, Hippophae Rhamnoides (Sea-buckthorn) Fruit Extract*, Hypericum Perforatum (St. John’s wort) Extract*, Rubus Ideaus (Raspberry) Seed oil*, Vaccinium Macrocarpon (Cranberry) Seed Oil*, Tocopherol, Aroma, Daucus Carota (Carrot) Seed Oil, Citral**, Limonene**, Linalool**, Geraniol*

Superseed öljyjen koostumus on siis kuivaöljymäinen, joka käytännössä tarkoittaa ei rasvaisen tuntuista öljyä. Superseed öljyjen rasvapitoisuus on kansainvälisellä asteikolla (1-5) mitattuna yksi, josta voi ehkä saada jonkinlaista käsitystä Superseed öljyn jättämästä ihotuntumasta. Testissä ollut Age Recovery öljy onkin ollut testaamistani ihonhoitoöljyistä käyttömukavimpia koskaan :)

Age Recoveryn öljykoostumus nojaa kestosuosikkiini ruusunmarjaöljyyn, joka on tunnetusti varsinainen A-vitamiinipommi, sisältäen pro-retinolia.  A-vitamiini on tunnetusti parhaita, oikeasti toimivia anti-age-ainesosia ihonhoidossa. Lääketiedekin sen on tunnustanut ^_^ Age Recoverysta löytyy tämän lisäksi A- ja C- vitamiinipitoista mansikansiemenöljyä, antioksidanttipitoista mustaherukansiemenöljyä, sekä omega-3 ja -6 rasvahappoja sisältävää vadelmansiemenöljyä.

Lisäksi puteliin on ympätty vielä karoteenipitoisia tomaattia, pihlajaa, karpaloa ja porkkanaa. Kuulostaa siis oikein loppuun asti harkitulta ravinnepommilta iholle :)

Täysin vegaaninen öljy on pakattu 30ml pipetilliseen pulloon. Age Recoveryn kullankeltainen öljy on koostumukseltaan erittäin kevyttä ja juoksevaa. Täydellinen vastakohta sellaiselle paksulle ja raskaalle, jopa tahmealle öljykoostumukselle. Mádaran markkinointiteksti lupaa erittäin nopeaa imeytymistä ja tuon voin kyllä allekirjoittaa helposti. Age Recovery tosiaan suorastaan hulahtaa ihoon jättäen sen hämmästyttävän pehmeäksi ja joustavaksi. Iho tuntuu erittäin ravitulta, mutta ei ollenkaan öljyiseltä. 3 tippaa öljyä riittää täydellisesti kasvoille. Hassua on, että tätä voisi kerrostaa iholle hieman enemmänkin - mikä on tosin tarpeetonta- ja silti iholle ei tunnu muodostuvan öljyistä tunnetta.

Maahantuojan sivuilla tälle on määritelty öljyinen raaka-ainetuoksu, mikä saattaa kuulostaa ikävältä. Yleensähän yksittäiset kasviöljyt harvemmin tuoksuvat kovin hyvälle. Mielestäni Age Recovery on kuitenkin poikkeus. Öljycocktailin miedon pehmeä tuoksu on yksiä tämän parhaita ominaisuuksia :) Jokainen toki kokee tuoksut aina yksillöllisesti, mutta itse tykkään tuoksusta erittäin paljon.

Miten Age Recovery on vaikuttanut ihoon?

Käyttöä on takana varmaan reilut pari viikkoa ja iho on kyllä tykännyt kovasti. Age Recovery on suunnattu erityisesti kuivalle, herkälle, stressaantuneelle ja ikääntyvälle iholle. Koska ihotyyppini ei ole varsinaisesti kuiva (vain ajoittain pintakuiva) tämä ei olisi se ideaalisin valinta omalle iholleni. Epäpuhtaan ihon omaavana paras valinta olisi luultavasti ollut Radiant Energy- kasvoöljy, joka on suunnattu mm. epäpuhtaalle ja samealle iholle.

Kuitenkin Age Recovery on toiminut omalla kenkkuilevalla ihotyypilläni täydellisesti. Epäpuhtaudet tai näpyt eivät ole lisääntyneet. Sen sijaan iho on tuntunut tosi pehmeältä ja varsinkin näyttänyt hyvinvoivalta ja tasasävyiseltä. Koska naamani on ilmeisestikin ollut viime aikoina suorastaan ylihoidettu, huomasin radikaalimman eron kaulan iholla, jolle käytin Age Recoverya myös testinjakson aikana. Kaulan iho tuntuu käytön myötä niin pehmeältä, että sitä tulee tahtomattaankin välillä hiplailtua :D Uskallan myös väittää kriittisen tarkastelun jälkeen, että kaulan (luonnolliset) vaakajuonteet näyttävät pehmenneen. Itse olen tykännyt käyttää öljyä joko viimeisenä tuotteena ihonhoitorutiineissa, tai sitten vain sekoittaa öljytipat kosteusvoiteen sekaan.

Superseed Age Recovery - kasvoöljyn käyttömukavuus, tuoksu ja vaikutukset iholla ihastuttivat siinä määrin, että öljy jäikin vakkarikäyttöön. Ainakin siihen asti, kunnes kasvoöljyjen käyttö alkaa tuntua tarpeettomalta ^_^

Mádaran tuotteita löytyy mm. Sokoksilta ja Stockmanneilta. Superseed kasvoöljyjä on saatavilla myös House of Organicilta*:

Superseed Age Recovery*           (45,90/ 30ml)

Superseed Radiant Energy*         (45,90/ 30ml)

Superseed Soothing Hydration*    (45,90€/ 30ml)

*Mainoslinkki.