perjantai 1. syyskuuta 2017

Chrissi - Kuin taivas maan päällä


Chrysí, Chryssí, Chrissi. Suomeksi Kultainen saari. Rakkaalla paikalla on monta nimeä. Mutta puhutaan Chrissin saaresta, kuten se paikan päällä oli kirjoitettu useammissa esitteissä ja mainoksissa.




Chrissi on Kreetan saariin kuuluva pieni, pituudeltaan 5 kilometriä ja leveydeltään 1 kilometrin kokoinen saari. Saari sijaitsee Libyanmerellä, Afrikan ja eteläisen Kreetan välisellä vesialueella. Eikä mikä tahansa saari, vaan paratiisisaari täysin uskomattomalla väriloistolla ja luonnolla. Chrissi toi vahvasti mieleen Elafonisin, joskin Chrissi vie kauneudellaan hiuksen hienosti voiton mun mielestä. Aikoinaan veden alla upoksissa ollut saari toimii uhanalaisten eläimien kotipaikkana ja näin ollen se kuuluu Natura 2000- verkoston luonnonsuojelualueisiin.


Kuva: Archive.is

Matka Chrissille alkoi Ierapetran kaupungin satamasta.

Ierapetra mereltä nähtynä.

Random minisaari :) Ei kovin asutun näköinen.


Varsinainen matka Chrissille alkoi Ierapetran kaupungista, joka siis sijaitsee Kreetan etelärannikolla. Satamaan päin suunnistaessa, yritin kiireessä ahmia hieman Ierapetran tunnelmaa. Ierapetrasta jäi heti jotenkin rauhallinen ja hyvä fiilis. Haluan joskus tulevaisuudessa ehdottomasti tutustua paremmin Ierapetraan ^_^

Ierapetran satamasta lähti paatti Libyanmeren vesille. Oli kuuma päivä. Siis aivan kamalan kuuma. Hiki valui ja ajatukset olivat puuroa. Matkalla toiminut opas varoittelikin, että Libyanmerellä välimerenilmasto vaihtuu vielä kuumemmaksi subtrooppiseksi ilmastoksi, johon kannattaa varautua.
Varauduinko? No en tietenkään. Ei ollut mukana lippistä ja aurinkorasvatkin unohtui. En silti onneksi saanut auringonpistosta, enkä palanutkaan. Ehkä ne Karovitit tosiaan toimii...

Merimatka kesti vajaan tunnin ja retkiesitteessä kerrottiin, että paattiretken aikana on hyvin yleistä, että delfiinit hyppelevät paatin rinnalla. Näitä veikeitä veijareita yritin lähes koko menomatkan ajan (ja palatessa) tiirailla, mutta delfiineistä ei näkynyt pienintäkään merkkiä. Lefkadalla niitä kyllä näkyi ihan kolmin kappalein ^_^

Paahde Libyanmerellä seilatessa tuntui tosiaan vähintäänkin käristävältä. Olo oli kuin lenkkimakkaralla pallogrillissä. Onneksi merituuli vilvoitti edes hieman. Matkalla Chrissille näkyi myös pienempiä asumattomia, karun oloisia saaria. Chrissihän on myös asumaton saari, eikä siellä sallita edes yöpymistä - josta niin kovasti haaveilin. Teltta pystyyn ja aamulla pulahdus kristallinkirkkaisiin vesiin, kyllä kiitos!


Jonon etupäässä olkapäällä kannellaan raivarin saanutta pikkuneitiä :D






Aavikkomaisia tunnelmia.





Chrissin rantaan saavuttaessa tunnelma ja maisemat olivat mahtavat. En tosin vielä tässä vaiheessa tiennyt, että maisemien kauneus tulisi moninkertaistumaan. Kuljimme jalkaisin noin kilometrin verran läpi saaren vievää polkua pitkin Golden Beach nimiselle rannalle. Polun varrella näkyi paljon seetripuita. Sekä eläviä, että hengiltä paahtuneen näköisiä. Saarella sataa harvoin ja kasvillisuudella onkin omat haasteensa pysyä joten kuten hengissä armottoman paahteen alla.

Polulla tuli vastaan myös pari kauppiasta, pikkukojuineen. Tarjolla oli lähinnä käsin punottuja koruja. Keskellä valkoista hiekkaa istuskeli myös äärimmäisyyksin asti ruskettunut rastapäinen mies, joka soitteli pientä kitaraa ^_^ Tunnelma saarella oli heti alusta asti kovin erikoinen. Aivan kuin aika olisi täällä pysähtynyt.  Kerrotaan myös, että saaren rannikon lähistöllä on paljon entisaikojen hukkuneita merirosvoja. Noh, ei ehkä niin romanttinen ajatus kuitenkaan :D











Polun päähän päästyä, edessä aukeni upea Golden Beach. Siis mykistävän upea! Rantaahan sanotaan Kultaiseksi rannaksi sen kultaisen sävyn vuoksi, mutta itse kyllä koin sen lähes puhtaan valkoisena. Ranta koostuu erittäin hienosta hiekasta, sekä simpukoista ja simpukkamurskasta. Saari on simpukankuoria täynnä johtuen sen vedenalaisesta menneisyydestä. Rannalla maatessa, simpukoita jäi kiinni kosteaan ihoon <3 Kauempana horisontissa näkyi myös pieni kappeli, jota kohti lähdin patikoimaan ajatuksena ottaa kuvia. Jouduin kuitenkin kääntymään matkan puolivälissä takaisin. Hiekka jalkojen alla oli ihan oikeasti niin polttavan kuumaa, että se ei enää tuntunut kovin mukavalta. Mitä pidemmälle kävelin, sen ikävämmältä alkoi tuntua jalanpohjissa. Pitikin lähteä ilman sandaaleja! :/

Saaren upeaa tunnelmaa rikkoi ehkä hieman rannan läheisyyteen pystytetty "pikku-juottola" ja täysillä jumputtava teknopoppi. Jotenkin harmitti myös turistien välinpitämättömyys tätä upeaa ympäristöä kohtaan. Väki heitteli roskat röyhkeästi ympäriinsä vaikka roskiksiakin olisi ollut tarjolla.


Golden Beachin rantahiekka koostuu lukemattomista määristä simpukankuoria.

Vielä hotellillekin palatessa ihossa oli tiukasti kiinni pieniä simpukankuoria ^_^



Chrissin hiekka oli polttavan kuumaa.

Näihin vesiin on ikävä koko loppuelämän. True dat.


Ja se Chrissin vesi! Voi vitsi, miten kirkasta se olikaan. Kuvat Chrissiltä onnistuivat mielestäni erityisen hyvin, mutta silti ne uskomattomat akvamariinin ja turkoosin sävyt tuntuivat livenä paikan päällä vieläkin intensiivisemmiltä. Sinisten sävyjen loisto suorastaan porautui takaraivoon. Golden beachin rannassa oli paljon mustia laavakivimuodostelmia muutaman metrin verran. Laavakivien ylittäminen paljain jaloin ei ollut mukavimmasta päästä, mutta silti sen arvoista. Laavakivien jälkeen tuli nimittäin täysin valkoinen, ihanan pehmeä hiekkapohja ^_^ Valkoinen hiekka ja kristallinkirkas vesi. Ah! Syvemmällekkään mennessä vesi ei ulottunut kuin kaulaan asti. Voin kertoa, että näissä olosuhteissa oli erittäin kivaa pulikoida :)

Olisin kovasti halunnut tutkia ja kuvata saarta enemmänkin, mutta paattimatka takaisin Ierapetraan koitti liiankin nopeasti. Aika kuluu sittenkin myös Chrissillä...


Voiko näin kauniita turkoosin sävyjä ollakaan?


Chrissin saari oli aivan ehdottomasti kokemisen arvoinen ja kehotan Kreetalla matkailijoita käymään täällä. Saaren kauneus mykistää ja saa haukkomaan henkeä. Saarella voi aivan oikeasti rentoutua ja tuntea jotakin aivan upeaa. Kuin taivas maan päällä. Tänne täytyy palata vielä <3


Onko joku lukijoista ehkä käynyt tällä saarella?







keskiviikko 30. elokuuta 2017

Tuoksuvat muistot



Sain Jonnalta sen verran hauskan haasteen, että se inspiroi kirjoittamaan postauksen melkeinpä saman tien. Aiheena on tuoksut joita on jäänyt kaipaamaan. Mulla alkoi heti pyörimään mielessä tietyt tuoksut ja yhdistelin näihin tuoksuihin liittyviä muistoja päässäni. Otin postaukseen mukaan tuoksuja joita vieläkin on saatavilla. Postauksen kuvat on napsittu googlen kuvahausta.



Samba - Heat


Tämä tuoksu tuli heti ensimmäisenä mieleen, sillä olen tätä kaipaillut jo vuosia. Tämä oli ihan ensimmäinen tuoksu mitä olen koskaan omistanut. Sain tämän joululahjaksi (vai olikohan se synttärilahja) rakkaalta isosiskoltani ja vuosi saattoi olla ehkäpä 2000. Huh miten pitkä aika kulunut tämän tuoksun omistamisesta. Tällä on tietysti jo siksi kovasti muistoarvoa, koska se on se eka tuoksu ever. Se oli mun suuri aarre jota suihkuttelin kovin pihistellen. Tykkäsin tästä tuoksusta kuin hullu puurosta ja pelkäsin sen loppuvan ennen aikojaan :)

Muistelin päässäni tämän putelin olevan punainen, mutta googlettelu todisti muistoni aikojen kuluessa hieman vääristyneen.  Tuoksunuotteina tässä on sypressiä, ambraa, kanelia, vihreää teetä, kuminaa, guajakkipuuta ja kurjenpolvea.

Tämä oli aivan pökerryttävän hyvä, semivoimakas tuoksu. Sellainen pippurisen mausteinen ja lämmin, jossa oli kuitenkin hieman kirpsakuuttakin. Tätä on ikävä ja jos tätä jostain löytyisi, niin ostaisin.









Hugo Boss - Boss in Motion


Tähän tuoksuun mulla ei liity mitään varsin voimakkaita muistoja, ja tätähän saa varmaan edelleenkin. Valitsin tämän kuitenkin postaukseen, koska olen tykännyt tästä niin monta vuotta. Olen tainnut tätä hauskasti palloon muotoon pakattua tuoksua omistaa 2 tai 3 pulloa elämäni aikana.

Boss in Motionin  nuotteja ovat mm. sitrukset, mausteiset muskottipähkinä ja kaneli, sekä myski ja santelipuu. Tuoksu on raikas ja sporttinen, mutta samalla aika hienostunut ainakin omaan nenääni. Tämä on niitä tuoksuja joihin on vaikea varmaan koskaan kyllästyä. Satavarmasti ostan vielä jatkossakin tätä :)





Yves Rocher - Homme Nature


Jaa-a. En jaksa edes muistaa kuinka monta pullollista tätä on tullut ostettua vuosien varrella. Tätä jos mitä on myös ikävä!

Homme Naturen nuotteihin lukeutuu mm. kurkkua, bergamottia ja minttua. Mukana on myös murattia ja aina niin hyväntuoksuista santelipuuta. Rakastan santelipuun tuoksua!

Tuoksun ulkoasu kuvaa hyvin sisältöä. Tuoksu on alleviivattuna erittäin vihreä, aromaattinen ja metsäinenkin. Juuri tälläkin hetkellä kirjoittaessa tuoksumuisto on vahvasti mielessäni vaikka viime putelista on jo vuosia aikaa. Ei taida tätäkään enää saada? Muistan myös, että aina tätä käyttäessä moni kyseli mitä tuoksua käytän kun se on niin hyvä :)



 Jean Paul Gaultier - Le Male


Le Male on varmasti tosi monelle tuttu ja sehän on varsinainen klassikko. Itselläni tähän tuoksuun liittyy erityisen voimakkaat muistot. Taisin olla 16w kun tapasin ensirakkauteni ensimmäisen kerran ja melkeinpä koko tapaamisen ajan mietin vain, että mikä tuo tuoksu oikein on, jota hän silloin käytti. Le Male tuntui tuolloin pökerryttävän huumaavalta tuoksulta ja siltähän se tuntuu vieläkin.

Le Male on voimakas tuoksu. Tuoksu on lämpimän mausteinen, vaniljaisella twistillä. Le Male myös kestää ja kestää iholla. Vaatteisiinkin se jää useammiksi päiviksi.

Le Malea olen käyttänyt vuositolkulla ja välillä siihen kyllästynytkin, koska se on aika jyräävä tuoksu. Pidempien taukojen jälkeen olen löytänyt tämän tuoksun aina uudelleen ja tuoksurakastuminen tapahtuu aina kerta toisensa jälkeen. Tuoksu on varmastikin aika viettelevä, sillä tätä käyttäessä olen saanut kommenttia "Sä tuoksut tosi seksikkäälle" :D

Täytyy kaivaa ehkä tämä taas esiin. Se sopii hyvin syksyyn ^_^







Dolce & Gabbana - Pour Homme


Pour Homme on pakattu hipelöitävän kivaan pahvipakkaukseen, se on sellaista samettimaista materiaalia, mitä on kiva silitellä. Se tuntuu sormissa kivalta :D

Tähänkin liittyy kivoja muistoja. Otin tämän nimittäin käyttöön niihin aikoihin, kun tutustuin nykyiseen poikaystävääni. Tästä tulee siis mieleen nykyinen ukkelini :)

Pour Homme on tuoksuna mukavan erilainen. Totta puhuen en tähän ihan heti tykästynyt vaan se vei aikaa. Alkunuoteissa on sitruksia ja sydämessä mm. laventelia ja pippuria. Pohjalla on tonkapapua, seetriä ja tupakkaa. Tuoksu on samalla raikas, mutta silti hieman tumma ja lämmin. Tätä voisin ostaa mieluusti taas joskus.





Calvin Klein - Ck One Gold


Tästä kausituoksusta kirjoitin postauksenkin viime vuonna. Ck One Gold on mehukas ja aromaattinen tuoksu, jonka nuoteista löytyy mm. viikunaa, nerolia ja patsulia.

Tämä tuoksu oli mukana viime jouluna Puerto Ricon matkalla. Mulla on tätä vielä pieni liru jäljellä ja aina kun olen tätä tuoksua sen jälkeen käyttänyt, palaan mielessäni välittömästi Puerto Ricoon. Tähän tuoksuun yhdistyy raikas ilma ja auringon lämpö, sekä Justin Bieber (joka soi Puerto Ricossa taukoamatta joka paikassa) :D  Tätä jään siis ihan varmasti kaipaamaan.

Hassua miten tietyt tuoksut voivatkin tuoda niin voimakkaasti muistoja mieleen. Joskus tietyt tuoksut tekevät mun kohdallani muistoista melkein käsin kosketeltavia ^_^




Onko teillä voimakkaita tuoksumuistoja?




tiistai 29. elokuuta 2017

Avril - Edullista mutta toimivaa

Blogi kävi pari viikkoa hieman hiljaisemmalla moottorilla lomailusta johtuen. 2 viikkoa vierähti jälleen sydämeni varastaneella Kreetan saarella. Kreetalla vietetyt viikot olivat jälleen ihan vertaansa vailla. Paljon ihania ihmisiä ja ihania kokemuksia. Ja aurinkoa ! Olen kovin kiitollinen kahden viikon aurinkoisesta jaksosta näin kesän lopulle. Sitä arskaa kun ei juurikaan saanut täällä Suomessa. Same old story :/


Ääh :/

Paluu Suomeen on joka kerta yhtä raskas. Ei tarvitse kuin lentokoneesta ulos astua, niin johan mieli apeutuu pikavauhtia. Tälläkin kertaa ekat fiilikset olivat "Hyi miten kylmä ja ankean näköistä". Yllä olevassa kuvassa kiteytyy kaikki niin hyvin. Vasen kuva on pari tuntia ennen Kreetalta pois lähtöä. Oikean puolimmainen kuva on tältä päivältä. Sateista, koleaa, Suomea. Niin tuttua :D

Noh, mun sydän on vielä tuolla muutaman tuhannen kilometrin päässä, mutta aivot ovat sentään täällä Suomessa. Kreetasta kirjoittelen enemmän tässä syksyn aikana, kunhan saan muistikortin kuvat ja ajatukset purettua postauksien muotoon :) Tänään kuitenkin taas kosmetiikkahöpinää.




Postauksen aiheena on Avril. Rasnkalaista luonnonkosmetiikkaa, josta on jo muissakin blogeissa kohistu paljon.

Avril tulee tosiaan Ranskasta ja sen ideologian takana on olla laadukas, mutta samalla edullinen. Avril pyrkii myös olemaan mahdollisimman ekologinen. Turhat pakkaukset on karsittu pois ja brändi suosii isompia pakkauskokoja.

Avrilin tuotteet ovat eläinkokeettomia ja sillä ECOCERT-sertifikaatti, joka takaa tuotteiden ainesosista olevan vähintään 95% luonnollisia tai luontaista alkuperää.

Sain Avrilin tuotteet testiin House of Organicilta.







Avrilin puhdistusvaahto tuntui heti hinta-laatusuhteensa puolesta loistavalta. Vaahto on täyteläistä, ei sellaista tiskivaahtoa, mitä jotkut ovat. Puhdistusvaahto liukuu iholla erittäin liukkaasti. Vaahto huuhtoutuu iholta ilman ylimääräistä huljuttelua ja jättää ihon pehmeäksi. Tämä ei tuntunut kuivattavalta.

Ennen mietoja tensidejä incilistalta löytyy taikapähkinävettä. Mukana on myös ihoa rauhoittavaa sinkkiä. 


INCI: Aqua, hamamelis virginiana (witch hazel) water*, cocamidopropyl betaine, decyl glucoside, glycerin, benzyl alcohol, sodium chloride, lactic acid, parfum (fragrance), zinc pca, xanthan gum, sodium benzoate, linalool, sodium levulinate, limonene, nelumbo nucifera flower extract*, citric acid, potassium sorbate.








Puhdistusmaidon koostumus on melko löysähköä, eli maitomaista. Tuoksu on mieto, hieman kukkaismainen kuten myös edellä mainitussa puhdistusvaahdossa. Puhdistusmaito liukuu myös iholla helposti, eikä kuivahda pidemmässäkään "muhittelussa". Huuhtoutuu hyvin iholta, joskin jättää tällaisille puhdistustuotteille tyypillistä tuotetuntua iholle. Tuntu iholta kuitenkin katoaa ihon kuivaamisen jälkeen. Jättää ihon erityisen pehmeän tuntuiseksi. Tykkään ^_^

Avrilin puhdistusmaito hoitaa ihoa auringonkukkaöljyllä ja karitevoilla.


INCI: Aqua (Water), Caprylic/Capric Triglyceride, Helianthus Annuus (Sunflower) Seed Oil, Coco-Caprylate/Caprate, Olus Oil (Vegetable Oil), Glycerin, Sorbitan Laurate, Butyrospermum Parkii (Shea) Butter*, Xanthan Gum, Benzyl Alcohol, Parfum (Fragrance), Sodium Cocoyl Glutamate, Polyglyceryl-4 Laurate, Tocopherol, Punica Granatum Seed Oil*, Dehydroacetic Acid, Aloe Barbadensis Leaf Juice Powder*, Dilauryl Citrate, Linalool, Limonene, Anise Alcohol, Rosmarinus Officinalis(Rosemary) Extract*.







Appelsiininkukkavettä sisältävän kasvoveden yhdeksi funktioksi on määritelty puhdistava. Miedon tuoksuinen kasvovesi vaahtoaakin iholla hyvin maltillisesti vanulapulla ihoa pyyhittäessä. Tämä saattaisikin toimia myös misellivetenä. Kasvovesi sisältää useampiakin kasviuutteita, mm. ruiskukkaa ja kamomillaa. 

Avrilin kasvovesi tuntui käytössä riittävän kosteuttavalta, eikä iho jäänyt tämän jäljiltä kiristeleväksi. Peukku tällekin :)


INCI: Aqua (water), citrus aurantium amara (bitter orange) flower water*, spiraea ulmaria flower extract*, hamamelis virginiana (witch hazel) flower water*, anthemis nobilis flower water*, centaurea cyanus (cornflower) flower water*, decyl glucoside, glycerin**, prunus amygdalus dulcis (sweet almond) oil*, lilium hybrid flower extract, lilium candidum flower extract*, citric acid, parfum (fragrance), benzyl alcohol, dehydroacetic acid, potassium sorbate, sodium benzoate, limonene, linalool.







La creme de jour, päivävoide on suunnattu erityisesti normaalille iholle. Vaikka oma ihoni on kaukana normaalista, niin tämä soveltui oikein hyvin rasvoittuvalle sekaiholleni. Koostumus on semijämäkkää voidetta, joka imeytyy kiitettävän hyvin ja nopeasti iholle. Kosteustehot vaikuttavat ainakin tähän vuodenaikaan nähden erittäin hyviltä. Omalla ihollani tämä jätti mattaisen pinnan enkä juurikaan havainnut tämän jättävän tuotetuntua iholle. Tuoksun koin erittäin mietona, hieman mausteisena.

Incissä on heti veden jälkeen flavonoidipitoista mesiangervonkukkaisvettä. Hoitavuutta tuo makadamiapähkinä- ja manteliöljy.

INCI: Aqua (water), spiraea ulmaria flower extract*, heptyl undecylenate, cetearyl alcohol, caprylic/capric triglyceride, cetyl alcohol, macadamia ternifolia seed oil*, cetearyl glucoside, prunus amygdalus dulcis (sweet almond) oil*, lilium hybrid flower extract, lilium candidum flower extract*, sodium PCA, xanthan gum, glycerin, parfum (fragrance), benzyl alcohol, dehydroacetic acid, tocopherol, glycine soja (soybean) oil, potassium sorbate, sodium benzoate, citric acid, linalool, limonene, citral, geraniol, citronellol.




Avril-testailun jälkeen voi hyvillä mielin nyökytellä päätään. Tuotteet vaikuttavat laadukkailta ja homma toimii. Ja näissä on tosiaan hyvä hinta-laatusuhde. On kiva, että tällaista edullisempaakin luonnonkosmetiikkaa on tarjolla budjettitietoisille :) Testituotteissa oli mukana myös Avrilin BB-voide, mutta koska naamani on aurinkoloman jälkeen ruskeampaa sorttia, saamani medium-sävy ei istu ihoni sävyyn tällä hetkellä. Kirjoitan siitä omassa postauksessaan hieman tuonnempana ^_^



Edit. Ai niin ja Crazy Rumors- arvonnan voitti nimimerkki mummo. Voittajaan olen ottanut yhteyttä henkilökohtaisesti :)



Joko te olette löytäneet Avrilin tuotteet?