maanantai 11. helmikuuta 2019

Kauhutarina "ihonhoidosta"




Tässä eräänä päivänä purkkiarsenaalejani läpikäydessä ja järjestellessä, uppouduin muisteloihin. Nimittäin niihin aikoihin, kun olin ehkä jotain 13- vuotias ja naamani oli valmistautumassa räjähtämään.

Olen usein blogissa sivunnut sitä asiaa, että kärsin tosiaan murrosiän puhjetessa inhottavasta näppyongelmasta. Kun muistelin sitten tuota aikaa ja sitä miten ja millä tuotteilla "hoidin" ihoani, ihan puistatti. Ja järkytti. Tuli mieleen ihan pyhittää noille kamalille ihonhoitovuosille oma postauksensa. Se on aikamoinen kauhutarina se ^_^



Clearasileja en juurikaan lämmöllä muistele.



Ihan ensimmäinen ihonhoitotuote silloin ysärillä taisi olla Clearasilin putsari ja kasvovesi. Tarina alkaa siis jo pahan kuuloisesti. Muistelen, että Clearasilin putsari oli superpesevää ja jätti ihon narskuvan puhtaaksi ja kiristelevän kuivaksi. "Hyvä, hyvä. Puhdasta tulee" ajattelin tuolloin. Clearasilla oli tuolloin myös herkemmälle iholle suunnattu kasvovesi ja sitten se sininen puteli joka oli stydimpää litkua. Luonnollisesti valitsin sen vahvemman tapauksen, jolla nassuani huljuttelin. Mitään kosteusvoiteitahan en tuolloin käyttänyt. Ajattelin silloin perusteellisen virheellisesti, että kaikki kosteusvoiteet on big no no näppyongelmaiselle iholle. Clearasil lupasi poistaa finniongelmat, ja tehdä ihmeitä. Kun sitten ei niin käynytkään, olin tietysti kovin pettynyt ja itsetunto pohjamudissa.

En osannut tuolloin aavistaakaan, että hoidin lähtökohtaisesti ihoani täydellisen väärin. En ymmärtänyt mitään ihonhoidosta, mutta luotin vain brändien tuotelupauksiin. Koska Clerkku ei tehonnut, niin siirryttiin tehokkaampiin aineisiin :D

Yves Rocheria meillä kotona tilattiin aina ysärillä ihan intopinkeänä. Ah, niitä Yveksen mainoslappusten saksilla pilppuamista ja sitten tilauskuponkiin liimailua ^_^  Yvekseltä aikoinaan tilasin Soin Clarifiantia, joka sekin oli epäpuhtaalle ja nuorelle ongelmaiholle suunnattua. Muistaako joku? Soin Clarifiantilta käytin aivan järkyttävän tujua kasvovettä, joka taisi lähes kirjaimellisesti polttaa naamani. Tuon käyttökokeilun myötä ihoni oli oikeastaan ihan kauttaaltaan punainen ja hilseilevä. Poskiltakin irtosi ihoa ihan hiutaleina. Kasvoveden kaverina toisinaan kokeilin samaisen merkin hoitovoidetta, jonka koostumus oli inhottava. Itseasiassa yksiä ällöimpiä tuotekoostumuksia, mitä olen koko elämäni aikana käyttänyt. Limainen koostumus, joka ei vain ihoon imeytynyt vaikka kuinka hieroi. Voideltu naama tarrasi myös ihastuttavasti tyynyliinaan kiinni. Saan inhonväristyksiä tätä muistellessani :D




Mon amour? Nope.






Ranskalaisen Yveksen tuotteetkaan eivät siis osoittautuneet menestystarinaksi ihollani. Käyttössä oli jossain vaiheessa myös Garnierin rakeita sisältävä puhdistusgeeli, jolla iloisesti ja toiveikkaana kuurasin naamaani joskus jopa neljä (!) kertaa päivässä. Tässä tapahtui taas sitä autuaan tietämätöntä väärää ihonhoitoa ja virheellisiä olettamuksia. Ajattelin, että mitä useammin naaman pesee, sen puhtaampi se on ja finniongelmat ovat kohta muisto vain. Juu ei. 

Markettien epäpuhtaalle iholle suunnattua kalustoa tuli koluttua läpi hurjan paljon, ja eihän mikään tulosta tuottanut. Eipä tietenkään, kun kaikki kuivattivat jo valmiiksi Saharan autiomaa- kuivaa korppuihoa entisestään. Mulla ei ole varmaan koskaan elämäni aikana ollut iho niin pahassa epätasapainotilassa, kuin tuolloin murrosikäisenä. Ja niin paljolti itse aiheutettu tila.

Jossain vaiheessa sen kekkasin. Apteekki! Apteekista saa kaikkea jolla hoidetaan ongelmat pois. Sinne siis. Muistan, että apteekista tarttui mukaan ainakin Sebamedin pesuneste, joka sekin kyllä oli aivan liian pesevää tavaraa tuolloin. Ja sitten yksi pahimpia mokia. Käytin apteekista saatavaa Neo Amiseptia kasvoveden korvikkeena. Neo Amisept on vahvaa alkoholipitoista desinfiointiainetta. Sillä pyyhin ihoa joskus useammankin kerran päivässä. Onko joku jo aivan kauhuissaan tästä tarinasta? :D En ihmettele jos on.






Eipä tuo edellä mainittukaan "hoitorutiini" tuottanut mitään parantavaa tulosta. Kasvot olivat tosi punaiset ja rutikuivat. Aivan kiristelevän kuivat! On aika kamalaa katsottavaa ne vanhat 90-luvun valokuvat missä meitsi möllöttää naama selkeästi kaulaa punaisempana. Kamaluuden tietysti kuvissa kruunaa silloin muodikas, tipunkeltaiseksi valkaistu pottatukka. Voi voi...

Apteekissa jatkoin ahkerasti vierailua. Bentsyyliperoksidit tulivat mukaan kuvioihin. Brevoxyl taisi olla se eka voide, jota innoissani naamaani hieroin. Muistelisin, että näpyt ainakin osittain nujertuivat, mutta selvähän se, että iho oli edelleen aivan järkyttävässä kunnossa. Onko ihme, kun siihen lykkää kerta toisensa perään mitä vahvinta myrkkyä. Jossain vaiheessa alkoi kai järki pakottaa päätä, kun tajusin siirtyä aivan toisenlaisiin hoitotuotteisiin. 




18- vuotiaana Nivea oli tosi jees ja mun iho tykkäsi tosi paljon :)






Ymmärsin siirtyä ensinnäkin puhdistustuotteissa normaalille iholle suunnattuihin sellaisiin. Ei nekään  silloin mitään maailman hellävaraisempia olleet, mutta silti paljon parempi vaihtoehto silloisiin superpeseviin Garniereihin ja Clearasileihin. Noihin aikoihin tajusin myös vihdoin kokeilla kosteusvoiteita! Aknesta kärsivät kehuivat kovasti keskustelufoorumeilla apteekeista saatavaa Humektan perusvoidetta. Humektania käytinkin tosi pitkään, vaikka oikeastaan aina inhosin sitä. Se tuntui imeytyvän huonosti ja jätti inhan tunteen iholle. Herbinalla oli myös noihin aikoihin markkinoilla Acnesept- niminen hoitolinja. Sikäli, että muistan vielä oikein, oli Acneseptin kosteusvoide varmaan se ensimmäinen josta tykkäsin. Se oli superkevyttä geeliemulsiota, joka hulahti nopeasti ihoon ja jätti mattapinnan. Muistan myös, että se hieman laski joulunpunaista ihonsävyäni. Punoitusta hillitsevä vaikutus oli kuin taivaanlahja ja se geelivoide tuntuikin aivan ihmeelliseltä taikatuotteelta.


Entäs ne erikoishoidot noihin aikoihin? Nekin on horror-sceneä. Oh dear god..



Eli jos ajatusmaailmani kulki silloin tyyliin: Paljon, usein ja enemmän, se tarkoitti tätä myös erikoishoidoissa. Savinaamiot ja mekaaniset kuorinnat olivat siis kuvioissa mukana. Taisin suosia silloin erityisesti Freemanin tuotteita, joissa ei sinänsä vikaa ole. Paha vaan, että kuorin silloin ihoani joka toinen päivä (!) ja oikein antaumuksella tietysti. Ihollani muhittelin myös joka toinen päivä savinaamiota. Tässäkin tapauksessa siis tapahtui aivan järkyttäviä ylilyöntejä! Ja voi jestas sentään, kun olisi edes tajunnut korvata savinaamiot kosteusnaamioilla!


Melkein jopa nolottaa julkaista tämä kirjoitus. Hämmästyttää, miten onkaan voinut hoitaa ihoansa niin perusteellisen väärin. Toisaalta, ihonhoidosta en tajunnut teininä hölkäsenpöläystä. Riitti se mainospuhe tuotteen takaetiketissä. Olen usein miettinyt, että jospa vain olisi aikamatkustus mahdollista. Se ois kyllä saman tien paluu menneisyyteen ja kävisin vähän opettamassa teini-Jusua, ainakin tämän asian suhteen (ja ehkä monen muunkin asian) ^_^


Olen usein miettinyt, että mitenköhän ihoni olisi reagoinut ja voinut, jos olisin tuolloin osannut valita tuotteet ja hoitaa sitä nykytietämykselläni ihonhoidosta. Olisikohan iho ollut yhtä hyvässä kunnossa kuin tänään? Mene ja tiedä, mutta onneksi homma menee paljon oikeaoppisemmin tänään :)





Onko teillä joskus mennyt ihonhoito ihan metsään?














28 kommenttia:

  1. Clearisilin kasvovesi, huh, siitä tuli melkein humalaan, kun vaan avasi korkin. :D Ihan kamala alkoholipamaus kasvoille, kirveli aina. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo niinpä :D Liekkö enää nykyään ihan niin tujua :)

      Poista
  2. Ihan kuin olisit kirjoittanut omaa ihonhoitohistoriaani. :'D Usko pois, tässä ei ole mitään noloa, ja kuinka moni meidän sukupolvesta on näitä samoja tuotteita käyttänyt. Clearasil ja tuo Yves Rocherin kasvovesi oli myös joskus kovassa käytössä. Ai kamala. Joskus teininä kun oli selässä finnejä, Yves Rocherin kasvovesi kyllä auttoi niihin. Mutta aika tujuja aineita ovat ja ihme, että iho kesti niinkin hyvin. Itselläni on sekaiho ja hoidan nykyään ihoani paljon lempeämmin luonnonkosmetiikalla. Onneksi olen oppinut. :D t.nainen vm -87 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan lohduttavaa kuulla, että ei ole ollut ainoa joka on piiskannut ihoaan vähän turhan rankasti :D YR:n kasvovesi kyllä oli niin ärhäkkää tavaraa, että kyllä sillä finnit pois suli ja samalla vähän muutakin :D Juu se tuli kyllä kans itse opittua jo ajat sitten, että lempeämmät ihonhoitotuotteet tuo parempaa tulosta :)

      Poista
  3. Nyt kyllä! Päivän hörönaurut! Meillä on samanlainen historia ysäriltä :D. Ja toi retro-clerasil-pullo! Mä e-n k-e-s-t-ä!
    Ja hei se sun blondi-fleda... no joo! Kuuminta hottia.
    Katsoin vasta vanhoja valokuvia (onko niitä säilytettävä ees?) ja siinä oli kyllä lookki kohdillaan! Naama puuteroitu kalmankalpeaksi ja alarajaus jotain sentin paksu! Siihen vielä .. hei oikeesti, vihreä kalastajanlakki, sininen adidaksen verkkatakki ja Levikset sekä kaverilta lainatut keinonahka-korkkarit! Tietty se oli laitettava sekin Adidaksen takki jokapaikkaan kun oli niitä ainuita merkkivaatteita ;).
    Juuh . Kiitos nauruista.
    Ois toisaalta ihan kiva muistella vähän enemmänkin mitä kaikkea sitä silloin tuli käytettyä jne . Yves rocher oli se juttu ja loput marketista..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo no mä olen omista ysäri valokuvista sitä mieltä, että ihan takkamateriaalia :D On ne niin kamalaa katsottavaa. Itsehän fanitin silloin ylisuuria, telttamaisia flanellipaitoja. Nyt kun niitä kuvista katsoo, niin einäytäkkään niin kovin hienolta :D Ja hei mullakin oli joskus kalastajanlakki-vaihe :D Hah, nyt naurattaa.

      Poista
  4. Kuulostaa tutulta :D Minäkin teininä yritin toivottomasti noilla clerasileilla hoitaa kasvojani, mutta ei niistä apua ollut. Kuivatti aivan tolkuttomasti! En enää koskisi clearisiliin ikipäivänä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ysärin Clearasil oli kyllä melkoista akkuhappoa. Käsittääkseni Clearasilia on yhä edelleen markkinoilla? Tuotteet on varmaan tänä päivänä aivan toisesta maailmasta. Olisi toisaalta kiva tsekata ne ja katsoa jos sieltä jopa löytyisi jotain huippukamaa ^_^

      Poista
  5. Kylläpä tuli mieleen omatkin kauhukokemukset. Hyvä kirjoitus. Paljon sitä on oppinut vuosien varrella. -Anjuliini

    VastaaPoista
  6. Ihanan hauskasti kirjoitettu postaus :D Aloin tässä muistelemaan omiakin nuoruusvuosia. Ja siis en edes muistanut tuota Herbinan acneseptia! Itsellä oli se kasvovesi ja tuo voide. Muistelen että se tuubi oli valkoinen ja siinä oli joku violetti-sininen logo. Voide oli silloin hyvää mutta ei riittäisi enää nykyään tosi kuivalle iholleni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo näin mä kans muistelen, että oli violetti-sininen logo. Yritin googlata kuvaakin postausta varten, mutta eipä löytynyt :)

      Poista
  7. Aikamoinen stoori! Hauskasti kirjoitettu ja tuntui aika tutultakin. On ihan ymmärrettävää, ettei nuorena ole ihan hirveästi tietämystä ihonhoidosta, minkä vuoksi sitten tulee tehtyä kaikenlaista, mikä vaan pahentaa tilannetta. Mulla on tosi nuorena teininä tapana käyttää Clearasilin peitepuikkoa meikkivoiteena. Taisin olla vähemmän hehkeän näköinen, mutta eipä ollut silloin hirveästi mahdollista ostella meikkejä, eikä ymmärrystäkään asialle. Clearasil ajoi hyvin asian silloin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei sitä ymmärrystä nuorena ollut kyllä yhtään. Saatika, että olisi tajunnut yhtään mitään inceistä tai raaka-aineista ylipäänsä. Mä muistan nuoruudesta erään tyypin, joka myös käytti peitepuikkoa koko naamaan (ja huuliin). Olihan aika muumiomainen näky :)

      Poista
  8. Mies tuossa lähettyvillä ihmettelee että mille hitolle sä hirnut siellä :D
    Anteeksi kovasti, mutta oli spontaani reaktio.
    Mun nuoruusvuosistani on jo sen verran aikaa, että aika on armeliaasti sumentanut kömmähdykset, jotka lähinnä taisivat liittyä meikkaamiseen. Sen aikaiset kuvat saa kyllä voihkimaan tuskasta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh :D Joo mä olen siinä käsityksessä, että aika monella menneiden vuosikymmenien meikkitaiteilutkin aiheuttaa tuskaisia muistoja :D

      Poista
  9. Mä en muista kauheesti käyttäneeni mitään kovin tujuja tököttejä (pahimmat "kosmetiikkamokat" osuu ehdottomasti meikkien, ei ihonhoidon, alueelle), mutta kuorin naamani PÄIVITTÄIN sellaisella kuorintahanskalla, mitä myydään vartalon ja juuresten pesuun. Mun logiikka oli kans vissiin sellainen, että rasvainen iho kaipaa kunnon pesua. Ihme että mulla on edes iho tallella vielä. :D Raekuorintoja tuli kans käytettyä, ihon lisäks siitä kärsi tietty myös vesistöt, kun ei silloin mistään mikromuovien vaaroista ollut hajuakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts!! Toi kuorintahanskan päivittäinen käyttäminen kuulostaa tosi rajulta. Luojan kiitos mä en ole silloin aikoinaan bongannut noita kuorintahanskoja. Se nyt olisi kyllä kruunannut nuo omat ihonhoitohölmöilyt :D Joo ei silloin aikoinaan puhuttu mitään mistään mikromuoveista.

      Poista
    2. Ja tuli muuten vielä mieleen, että kuorintahanskat maksavat kosmetiikkapuolella muistaakseni joskus jopa yli 5 euroa ja kun käväisee juurespuolella, hanskat saa 1 euron hintaan. Samaa tavaraa ovat :D Mulla löytyy kylppäristä kuorintahanskat, joissa lukee "potatoes" :D

      Poista
  10. Voi jestas mä nauroin tätlle jutulle! Ihan paras! Kyllä tuli lätkittyä tätä clerasilin tärpättiä naamaan, eikä mitään apua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, tärpätti on aivan loistava vertauskuva Clerkulle xD

      Poista
  11. Just muistelin omia kokemuksia ''nuoruuden'' eli n. 7 vuotta taaksepäin omista ihonhoitokokemuksista kun juurikin valitsi ne tujuimmat aineet :-D Kyllä ihan järkkyä miettiä miten sitä ihoa oli niin pakko pestä että varmasti iho kiristelee niin että kasvoja liikuttaessa tuntuu ihon repeävän :-)
    Mulla kaverin poikaystävä käyttää juurikin tuota Clearasilia koska ihotautilääkäri suositteli :-/

    www.sanniijuliaa.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä millaisia Clearasilin koostumukset on nykyään, mutta kuulostaa pahalta ihotautilääkärin suosittelut. Ja kuten mainitsinkin tossa postauksessa, niin ihotautilääkärit on selkeästi ihan pimeillä vesilä mitä suosittelevat. Millainen ihotilanne tällä kaverin poikaystävällä on?

      Poista
  12. Ihan kuin palaisi omaan nuoruuteen! Jokaisen kokemuksen voin allekirjoittaa! Ihme, että iho on näinkään hyvässä kunnossa tässä yli 30vuotiaana. Mustapäälaastareita käytin myös tiuhaan heti kun tulivat markkinoille ja ihoni kuorin kahvinporoillakin kirkuvan punaiseksi välillä. Huh! Muistan kuinka hämilläni olin kun puhdistin öljyllä ihoni mökillä ja iho olikin seuraavana päivänä paremmassa kunnossa kuin moniin vuosiin. Öljy oli pahis mitä välttelin ja nykyisen ainoa millä suostun ihoani edes hoitamaan. Toivottavasti pystyn opastamaan omia lapsiani hieman viisaammin näissä asioissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh :) No mäkin kyllä ihmettelen, etten saanut sen pahempaa pysyvää tuhoa aikaiseksi ihollani. Oli ne hoitokonstit silloin kyllä niin rääkkäystä iholle.

      Myös itsellä oli aiemmin todella sitkeä käsitys siitä, että öljyt olisi se kaikkein pahin asia, mitä voisin iholleni laittaa. Näinhän asia ei suinkaan ole. Muistan myös silloin teininä saaneeni erään ohjeen aikuiselta, että "mitään rasvaa ei kannata laittaa, koska niistä tulee lisää finnejä". Ääh :)

      Poista
  13. Kuperkeikkanaurua!!😂 Kyllä, samaistun niin teinivuosiesi ihonhoitorutiineihin. Itselläni oli kumma ajatus tuolloin, että oli hyvä jos kasvovesi kirveli, se puhdistaa! Ostin myös Body Shopista ihonkuorintahanskan, jolla kuorin kasvoni, joka päivä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin itsekin ajattelin silloin kasvovesistä, mitä enemmän se kirveli, sen tehokkaampaa :D Auts, toi kuorintahanska joka päivä. Onneksi mä en ole silloin teinivuosina tajunnut kuorintahanskojen olemassa oloa. Olisin takuuvarmasti myös itse hinkannut sillä naamaani päivittäin :D

      Poista
  14. Vanha postaus, mutta pakko kommentoida! Tuo Soin Clarifiant!! En edes muistanut tuota Yves Rocherin tuoteperhettä, vaikka itsekin aikoinaan sitä käytin. Kun näin kuvat niin tuli erittäin voimakas tuoksumuisto miltä nuo tuoksui (tai haisi). Muistaakseni tuo kasvovesi oli minulla pitkään käytössä ja muistan että se toimi erittäin hyvin täsmähoitona alkaviin ja tulehtuneisiin finneihin. Tujua kamaa kyllä, enkä enää tänä päivänä laittaisi kasvoille. Nykyään tulee harvoin finnejä, mutta kuusenpihkavoide nujertaa ne parissa päivässä, eikä ärsytä ihoa ollenkaan :)

    VastaaPoista

Kommentoi, kysy, utele :)