Coconut lovers, check this out

Koska olen kylttymätön kookosfani, huomioni kiinnittyy heti ja automaattisesti kaupanhyllyillä juttuihin, joissa lukee coconut.

Näin kävi myös Sokkarilla viime viikolla. Teksti "My coconut island" viehätti heti mielikuvillaan kyseisenä harmaana, tihkusateisena perjantai-iltana. Kyllä kiitos, viekää mut kookospalmujen täyttämälle paratiisisaarelle.

Putelista löytyy myös hauska teksti :) Mäkin haluun upottaa varpaat lämpöseen hiekkaan. Lokit kelpais kaveriksi myös.

Kookoksen lisäksi näköhermojani viehätti kivan mallinen puteli ja tietysti mustavalkoinen värimaailma. Ekana tuoksuttelin tämän käsivoiteen ja arvioin, tykkäänkö vai en. Kookos on hieman hankala tuoksu kosmetiikkajutuissa. Kookos voi epäonnistua monella tapaa. Joko se on liian imelä, tai liian keinotekoinen. Toisaalta kookos voi tuoksua raskaan tunkkaiselta, melkein kuin pilaantuneelta. Näitä kaikkia edellä mainittuja kookosversioita on tullut harmikseni koettua. Kyseiset failuret ovat olleet verkkokauppaostoksia, enkä enää uskallakkaan tilailla tuntemattomia kookoshärdelleitä ihan tosta noin vaan :)

Treacle Moon kuulosti ensin aivan oudolta brändiltä. Googlettelu nettisivuille ja näiden puteleiden näkeminen toikin sitten ahaa-elämyksen. Ihan tuttujahan nämä ovat tavaratalojen hyllyiltä :) Kuva: Treacle Moon

Treacle Moon merkkisen käsivoiteen tuoksu miellytti välittömästi. Makuja on yhtä monia kuin ihmisiä täällä Telluksen päällä, mutta mulle tämä oli niin sanotusti perfecto tuoksunsa puolesta.

Treacle Moonin kookostuoksu on sellainen sopivan mieto ja pehmeä, ei liian överi. Ei myöskään keinotekoinen vaan ilahduttavan aidon kookoksen tuoksuinen. Mun tekee mieli kuvailla tämän voiteen tuoksua sellaiseksi cookies n' cream- tyyppiseksi. Hieman tekisi siis mieli maistaa :)

Tämä 75ml tuubi oli Sokoksella tarjouksessa 2,50€ hintaan, joka sai mut arvelemaan, että tämä olisi tylsää vaseliini/emulgaattoritöhnää. Mutta incin läpi plärääminen löi lukkoon samantien ostopäätöksen ja halun vinkata tästä täällä blogissa (Siis sen jälkeen kun olin tätä testilotraillut :D)

Incin alkupää: vettä, glyseriiniä, viinirypäleen siemenöljyä, pehmentävää rasva-alkoholia ja sheavoita. Varsin hyvän kuuloista ja hoitavaa tavaraa siispä. Mutta kookosöljyä tässä ei ole tippaakaan ^_^

Priimaa sisältöä.

Inhoan hautaan saakka käsivoiteita, jotka joko;

A) Jättävät kädet tahmeiksi

B) Eivät imeydy vuosisadankaan hieromisen jälkeen ja jättävät öljyisen/rasvaisen kalvon

C) Liian silikoniset koostumukset, jotka jättävät kädet liukkaiksi. 

Ei ole siis ihan helppoa nirsojen (minä!) persoonien suunnistaa tuolla käsivoideviidakossa.

My Coconut Islandin "kirsikka kakun päällä" on sen mukava tuntu iholla. Se on melko kevyen tuntuista, jotain emulsion ja voiteen väliltä. Suuremmalla määrällä käsiä voi "iltamuhitella" ja se ei imeydy hetkessä. Maltillisempi määrä taas imeytyy kiitettävän rivakasti ihoon, eikä jätä edellä mainittuja ällöjä (lue: raivostuttavia) jälkituntuja kärsittäväksi.

Jos kookos yököttää, niin tästä on olemassa muunkin tuoksuisia versioita :)

Treacle Moonin käsivoidetta voit tilata myös Sokoksen verkkokaupasta, mutta harmillisesti ainakin verkkokaupassa tarjous on poistunut ja puteli maksaa siellä 4€/ 75ml.

Coconut lovers, check this out.

Luonnonkosmetiikkalöytöjä Nurmelta

Virolaiselta luonnonkosmetiikkabrändi Nurmelta tein viime vuonna pari kivaa löytöä. Nurmelta oli käytössä aftershave-seerumi, joka taltutti tehokkaasti ihon punoitusta. Nimestään huolimatta, koin kyseisen putelin sisällön ihoöljyksi. Viime vuoden shampoopalakokeiluihin pääsi myös Nurme osallistumaan omalla hamppuöljypalalla, josta tykkäilin myös kovasti. Onko teillä jotain kivoja löytöjä Nurmelta?

Viimeisimmät Nurmetestailuni ovat olleet suihku- ja kroppatuotteita. Postauksen tuotteet olen saanut maahantuojalta.

Rosmariinishampoo

Kiinteässä palamuodossa olevien shampoiden lisäksi Nurmelta löytyy myös nestemäistä shampoota.
Rosmariinia olen aina suosinut hiustenhoidossa, sillä kun on hiusten kasvua stimuloiva vaikutus. Rosmariinin sanotaan myös lisäävän hiusten kiiltoa. Arvatenkin testiin päätyi siis Nurmen rosmariinishampoo :) Nurmen nestemäisten shampoiden valikoimassa on myös laventelishampoo.

Rosmariinishampoota ei ole erikseen määritelty jollekin tietylle hiuslaadulle (en ainakaan sellaista infoa mistään löytänyt, en edes purkin kyljestä). Shampoon koostumus on luonnonkosmetiikaksi mukavan jämäkkää, ei liian lirua. Shampoo sisältää mm. pellava- ja kamomillaöljyjä, granaattiomenauutetta, pantenolia ja tietenkin itse rosmariinia.

Shampoo vaahtoaa oikein mukavasti mm sulfaattien voimin. Rosmariinishampoo tuntuu aika voimakkaasti pesevältä. Omassa päässäni se näkyy niin, että shampoo pesee pituudet nahkeasti takkuun ja hoitoaine on shampoon jäljiltä pakollinen. Shampoossa tuoksuu rosmariini.

INCI: Aqua, Ammonium Laureth Sulfate, Cocamidopropyl betaine, Cocamide DEA, Camelina Sativa Seed Oil, Glycerin, Panthenol, Anthemis nobilis Flower Oil, Punica Granatum Fruit Extract, Tocopherol, Sodium Chloride, Citric Acid, Alcohol denat, Benzyl Alcohol, Potassium sorbate, Rosmarinus Officinalis (Rosemary) Leaf Oil, Limonene

Rosmariinihoitoaine

Nurmen rosmariinihoitoaine on koostumukseltaan myös jämäkän voidemaista. Rosmariinihoitsikka levittyy liukkaasti hiuksiin. Hoitoaineessa on samoja vaikuttavia raaka-aineita, kuin edellä mainitussa shampoossakin. Varsinaisen hiukset selvittävän taian tekee hoitoaineen rasva-alkoholin ja kvatin yhdistelmä.

Nurmen rosmariinihoitoaine suoriutuukin hiusten selvittämisessä oikein mallikkaasti. Huuhteluvaiheessa sormet liukuvat vaivatta pituuksien lävitse, ilman mitään takkutuntumia. Nurmen tapauksen voisi luokitella niihin luonnonkosmetiikan erittäin hyviin hoitoaineisiin. Kaikkien luonnonkosmetiikkabrändien hoitoaineilla kun ei läheskään aina onnistu automaattisesti. Myös hoitsikan tuoksumaailmassa vaikuttaa yrttinen rosmariini.

INCI: Aqua, Cetearyl Alcohol, Cetrimonium Chloride, Glycerin, Ceteareth-20, Camelina sativa Seed Oil, Panthenol, Anthemis nobilis Flower Oil, Punica Granatum Seed Oil, Tocopherol, Citric Acid, Phenoxyethanol, Ethylhexyglycerin, Potassium sorbate, Rosmarinus Officinalis (Rosemary) Leaf Oil, Limonene*

Greippi vartalovoide

Hiustenhoitotuotteet olivat kaikinpuolin toimivia, mutta testailujen kunkkupaikka menee Nurmen Greippi vartalovoiteelle ^_^

 Vartalovoiteen tuoksuna on mieto, happaman kirpeä greippi (nam). Puteli on nielaissut sisuksiinsa mm. auringonkukka-, kookos- manteli- ja ruusunmarjaöljyä, sekä kaakao- ja sheavoita. Niin ja tietenkin aitoa greippiöljyä :) Nurmen vartalovoiteesta on myös sitruunaruoho- ja laventeliversiot.

Tämä oli oikea yllättäjä! Koostumus näyttää hyvinkin kevyeltä ja tuntuukin iholla siltä. Greippi vartalovoide levittyy iholle kuin silkki ja kosteuttaa todella hyvin. Kuitenkin täytyy korostaa ihan erikseen tämän voiteen kohdalla sen pehmentävää vaikutusta. Vielä useammankin tunnin jälkeen iholla tuntuu selkeästi pehmeä fiilis. Huomaa selvästi, että iholle on jotain laittanut. Kuitenkaan tuntu ei ole negatiivinen, ei siis tahmea tai mitenkään öljyinen. Vain pehmeä :) Ihan kymppi ja papukaijan merkki tälle ^_^

INCI: Aqua, Helianthus Annuus (Sunflower) Seed Oil*, Cocos Nucifera (Coconut) Oil*, Butyrospermum Parkii*, Glyceryl Stearate, Glycerin, Theobroma Cacao (Cocoa) Seed Butter*, Coco Glucoside, Sucrose Stearate, Coconut Alcohol, Rosa Canina (Rosehip) Fruit Oil*, Prunus Amygdalus Dulcis (Almond) Oil*, Aloe Barbadensis Leaf Juice Powder*, Tocopherol, Xanthan Gum, Benzyl Alcohol, Dehydroacetic Acid, Citrus Grandis (Grapefruit) Peel Oil, Citral**, Linlool**, Limonene**, 80,87%Certified Organic Ingredients

Nurmen kaikki jälleenmyyjät voi tsekata täältä. Nurmea voi myös tilata maahantuojan verkkokaupasta tai esim. Raakatori-verkkokaupasta. 

Hinnat Raakatorilla :

Rosmariinishampoo 250ml  18,90€

Rosmariinihoitoaine 250ml  20,95€

Greippi Vartalovoide 150ml  18,90€

It - Se

Tätä uutta pelleleffan remakea on moni odottanut, kuin kuuta nousevaa. En ole ihan varma odotinko itse tätä kovinkaan innoissani. Remaket on aina remakeja ja aika usein niiden osalta on saanut todeta, että alkuperäistekele oltaisiin voitu jättää ihan vaan rauhaan. It, eli Se oli kuitenkin ihan pakko nähdä. Ysäriversio kyseisestä leffasta traumatisoi silloin aikoinaan ja Pennywise oli yksinkertaisesti kamala ja pelottava :)

Tarinahan on kauhukuningas Stephen Kingin käsialaa ja se sijoittuu tuttuun kuvitteelliseen Derryn pikkukaupunkiin. Derry on toiminut useastikin tapahtumapaikkana Kingin tarinoissa.

Derryssä on alkanut kadota lapsia ja hyvin pian selviääkin, että katoamisten takana on paha klovni, nimeltään Pennywise. Pennywise tykkää houkutella lapsia viemäriin "kellumaan".

Alkuperäisessä 1990-luvun leffassa aikajana jakautuu siten, että leffan päätähdet ovat aluksi lapsia ja sitten myöhemmin aikuisia. Tämän vuoden versioinnissa alkuperäinen ajatus on kuopattu ja aikajanassa ei pompata aikuisuuteen lainkaan. Aika suuri muutos alkuperäiseen juoneen, mutta idea toimii hyvin näinkin. Tällainen ratkaisu jättää myös toiveita mahdolliselle jatko-osalle (?)

It toi mieleen lapsien välisellä lujalla ystävyydellä jotenkin tosi vahvasti mieleen Stand by Me- leffan joka sekin on muuten Kingin käsialaa. Leffassa on vastakkain asettelu hieman nörttimäisten skidien, sekä kiusaajajengin välillä. Nörtimpi jengi alkaa selvittää Derryn kaupungin kadonneiden lapsien kohtaloa ja pääsevät pahis Pennywisen jäljille. Samalla Pennywise alkaa pelotella lapsia mitä erilaisimmilla tavoilla, jotka pohjautuvat pahimpiin pelkoihin.

Jo aiemmin nähtyjen trailerien perusteella olin varautunut leffaan varsin kriittisesti. Trailereista etukäteen paljastunut Bill Skarsgårdin esittämän  Pennywisen "uusi" olemus ei miellyttänyt mua sitten yhtään. It on ollut mulle aina Kingin tuotoksista tärkeä ja uusi Pennywise tuntui vääränlaiselta. Tai siis en osannut mieltää klovnihahmoa sitten millään Pennywiseksi. En tiedä, ehkä se alkuperäinen Tim Curryn esittämä Pennywise on vain yksinkertaisesti juurtunut mieleeni ainoana oikeana Pennywisena :)

Muistan vieläkin yhden illan 90-luvulta, kun olin juuri hiljattain nähnyt sen aikaisen It:n. Olin pyöräilemässä kaupungilta kotiin ja oli jo aika hämärää. Pennywise pyöri mielessä ja kuin tilauksesta sää oli sumuinenkin. Silloisella lapsen mielikuvituksella olin aivan kauhuissani ja pelotti ihan vietävästi pyöräillä viemäreiden ohi :D Siis pelkäsin ihan hulluna, että viemäristä ryömii pelle, joka kidnappaa mut !

Uudelleenversiointi oli toisinaan hieman pitkästyttävä ja kohtaukset tylsähköjä. Ja ei se Pennywise tuntunut kovin pelottavalta. Henkilöhahmotkin jäivät osittain hieman etäisiksi, lukuunottamatta nörttiporukan mukana pyörivää Beverly nimistä tyttöä, jonka isän aiheuttamat ahdistavat tunnelmat olivat leffan ehkä parasta antia.  Kiusaajaporukan Henry jäi myös harmillisen etäiseksi. Kaverilla on selkeästi pahasti vikaa päässä, mutta syitä tähän ei juurikaan avattu. Paitsi että Henrynkin isukki vaikutti kylmäsydämiseltä tapaukselta.

Mutta olihan tämä leffa nyt ihan ok. Ihan katsottava.

Jäin miettimään leffan jälkeen, että miksi leffa tuntui sitten niin laimealta pläjäykseltä? Luulen, että tähänkin vaikuttaa jo ikä. Pennywise ei tunnu tällä ikää enää niin karmivalta, kuin silloin lapsen mielellä. Jos näkisin alkuperäisen leffan ensi kertaa tämän ikäisenä, tuntuisikohan sekään enää niin pelottavalta?


Kuvat: Imdb.com

Oletteko katsoneet uuden Sen? Mitä mieltä olette?