Isadora - CC-peiteaine

Peitevoiderintamalla tuntuu olevan käynnissä ikuinen ja päättymätön täydellisen peittarin metsästys. Nähtäväksi jää, löytyykö sitä täydellistä koskaan, mutta varteenotettavan hyviä tulee aina toisinaan vastaan. Isadoralta tuli tehtyä peiteainelöytö, jolle nyökyttelin hyväksyvästi.  Isadoran Color Correcting Concealer peiteainepalettia on saatavilla kolmena erilaisena versiona. Yksi versioista sisältää neutraalit peiteainesävyt, sekä higlighterin. Kaksi muuta versiota sisältävät higlighterin, kaksi peiteainesävyä, sekä yhden ihonsävyä korjaavan neutraloijan. Vihreä sävy sopii voimakkaan punoituksen neutraloimiseen ja laventelinen sävy sopii kelmeän ja kellertävän ihon sävyn neutraloimiseen. Itselläni oli testissä neutraalit sävyt sisältävä paletti. Ihoni on tällä hetkellä oikein hyvässä kunnossa, eikä siinä ole oikeastaan mitään peittämistä tarvitsevia epäkohtia. Paitsi.... Tummat silmänaluset. Aina ja ikuisesti ^_^

Isadoran CC-peiteaine on koostumukseltaan kiinteää. Kiinteiden peiteaineiden kanssa ei ole entuudestaan niitä parhaita kokemuksia, ne kun tuntuvat kasaantuvan herkästi pieniinkin juonteisiin iholla ja lopputulos voi olla aika karsean näköinen muumion iho. Isadoran peittari ei kuitenkaan ole mitään jämäkkää jankkia, vaan levittyy iholle notkeasti. Tämän voi levittää sormin tai siveltimellä iholle. Itse koin, että peiteainesiveltimellä tämän sai levittymään parhaiten ja jälkikin oli peittävämpää.

Silmänalusilleni käytin juurikin tuota niille tarkoitettua persikkaiseen taittavaa sävyä, mutta viereinen sävy tuntui pelittävän myös hyvin. Tykkäsin lopputuloksesta kovasti. Pigmenttiä on tarpeeksi, että sillä saa oikeasti tummuutta piiloon. Before/after kuvan otin joulukuussa ja sävytkin istuivat hyvin iholle. Mutta eipä istunut enää, kun palasin Suomeen joulun jälkeen :D

Paletin higlighter näyttää iholla tältä.

Isadoran CC peiteaineen koostumus on lievästi kuivahko ja se vaikuttaisi olevan tuotteen ainoa kompastuskivi. Koostumuksensa puolesta se ei ole ehkä paras valinta kuivalle iholle. Samaisesta syystä tuote vaikuttaisi kestävän huonosti kerrostamista. Kerrostamalla lopputuloksesta saa helposti kuivan ja hilseilevän näköisen. Toisaalta itse koin, että tässä on sen verran hyvin pigmenttiä, että peittarin kerrostaminen oli tarpeetonta.

Pähkinänkuoressa: Runsaasti pigmenttiä, jolla sain omat pandani kiitettävän hyvin häivytettyä. Näyttää hyvältä ja luonnolliselta, kunhan huolehtii sy-alueen huolellisesta kosteutuksesta. Ei silti paras valinta oikein kuivalle iholle. Ei kerääntynyt myöskään juonteisiin. Suoriutui varsin hyvin tehtävästään :)

Isadoraa saa ainakin Sokoksilta ja eleveniltä*. 

Tuotteet on saatu blogin kautta.
*Mainoslinkki.

Onko tuttu tuote?

90-luvun parhaat leffat

Leppoisaa sunnuntaita vaan :)  Eilen tuli telkkarista kasarileffa Maissilapset, jota sivusilmällä katselin. Kyseisen leffan olen tietysti nähnyt useammankin kerran vuosien varrella ja se oli lapsena yksi lempileffoistani. Maissilapset kirvoitti taas 90-luvun muisteloita ja sainkin idean kirjoittaa leffoista. Tarkemmin ottaen leffoista, jotka olivat 90-luvulla ehdottomia suosikkejani. Leffalistausta siis pukkaa ^_^

Kuolema pukee häntä. Musta komedia vertaansa vailla. Nainen menettää miehensä toiselle naiselle samalla katkeroituen. Ikuisen nuoruuden antava eliksiiri antaa mahdollisuuden voittaa mies takaisin. Tämän olen nähnyt lukuisia kertoja ja aina se on yhtä hyvä. Meryl Streep on muuten ihan mahtava näyttelijä ^_^

Saksikäsi Edward. Eli "Saksi-Eetu" ^_^ Tämä on yksi parhaimpia fantasialeffoja! Leffan tunnelma on erikoinen ja jokseenkin taianomainen. Edward on keksijän luomistyön tulos, jolla on terävät sakset käsien korvikkeena. Edward rakastuukin, mutta kaikki eivät ymmärrä Edwardin erilaisuutta. Tarina on oikeastaan aika surullinen. Loistava leffa.

Jumanji kertoo vanhasta pelilaudasta ja sitä pelaamalla asiat käyvät toteen. Leffassa vilisee kaikenlaisia villieläimiä ja sekopäinen pyssymies. Hauska koko perheen seikkailuleffa, jossa on tiivis tunnelma. Mainio Robin Williams mukana :)

Jurassic Parkin kävin katsomassa ysärillä leffateatterissa. Dinosaurusten henkiin herättämisestä kertova leffa oli ihan huikean upeaa katseltavaa. Leffa tuntui silloin ihan sikajännittävältä. Jännitys laukesi kohdallani hysteerisinä naurunremakoina. Olin leffateatterissa ainoa joka nauroi (lujaa). Jälkeenpäin nolotti :D

Piina. Stephen King on mielestäni parhaimpia kauhukirjailijoita. Kingin tuotosten filmatisoinnit ovat jostain syystä pääosin epäonnistunutta kuraa,  mutta poikkeuksiakin on. Piina on leffana tosi onnistunut. Leffan jännitys pysyy alusta loppuun. Tämä on aika ahdistavakin tunnelmaltaan. Kirjana Piina on raaempi. Kirjailija joutuu auto-onnettomuuten ja avulias täti pelastaa kirjailijan hoiviinsa. Hyvin nopeasti paljastuu, että täti on kirjailijan fani, jolla viiraa pahasti päässä. I love this movie ^_^

Mrs. Doubtfire. Tämä on niin hyvä ja hauska komedia! Avioliitto tulee päätökseen ja vaimo ei enää jaksa katsella exänsä naamaa. Ex-mies tekeytyy perheen sisäköksi naamioituen vanhemmaksi naiseksi. Motiivina saada viettää enemmän aikaa lastensa parissa. Tässäkin on Robin Williams ja roolisuoritus on ihan älyttömän hyvä! Leffa on antanut hyvät naurut :D

Ace Venturat menee kreisikomedian puolelle. Kakkososa on mun mielestä ykkösosaa parempi. Ace Ventura on sekopäinen lemmikkietsivä, joka joutuu kummallisiin tilanteisiin. Leffat on kyllä ihan älytöntä sekoilua ja siksikin hyviä. Jim Carrey on kyllä luotu koomikoksi.

Mies ja alaston ase leffasarja. Koko leffasarja on tosi hyvä. Kreisikomediaa nämäkin ja ihan parhaita sellaisia. Lyhykäisyydessään juoni kertoo Frank Derbinistä, poliisista joka käytännössä tunaroi ihan kaiken. Leslie Nielsenin tähdittämä leffasarja on komedioiden genressä ihan parhautta. Näihin ei voi kyllästyä koskaan! :D

Terminaattori 2. Toimintaleffa kertoo tulevaisuudesta saapuneesta kyborgista, joka saapuu suojelemaan nuorta poikaa nimeltä John. John olisi tärkeä pitää elossa tulevaisuutta ajatellen. En osaa selittää miksi, mutta tämä leffa on mulle jotenkin erityisen tärkeä.  En jaksa muistaa, kuinka monta kertaa olen tämänkin nähnyt. Elokuvan loppu on kauhean haikea. Muistan pienenä toivoneeni, ettei roboäijä hukuttautuisi sulaan metalliin, vaan jäisi hengaamaan Johnin kanssa. Niin haikeaa. Snif.

The Addams Family. Komedia tämäkin ja hyvin erikoinen. Leffa kertoo kummallisesta perheestä, jossa mm. perheen isukki keräilee kidutusvälineitä ja perheen äippä haaveilee kuolemasta :D En tiedä vetosiko tämä muhun niin paljon juonellisesti, mutta leffan outos ja eriskummalliset hahmot tekivät ilmeisestikin vaikutuksen ^_^

Kuvat postaukseen on  lainattu googlesta.

Löytyikö listasta teidän suosikkeja? Mikä oli sun lempparileffa ysäriltä?

Minä ja mun tuunausharrastus

Mulla on jo ihan pienestä asti ollut sellainen sisäänrakennettu taipumus näpertää käsilläni kaikenlaista. Skidinä kävin aina koulun jälkeen askartelupajassa, jossa sai näpertää, askarella ja maalata kaikenlaista sydämensä kyllyydestä. Muistelen askartelupajaa suurella lämmöllä. Se olikin mun lapsuudessa ehkä ihan paras juttu ^_^ Jossain vaiheessa tuo harrastus jäi kun ikää tuli. Vanhemmalla iällä kuitenkin tuo vanha kipinä leimahti uudelleen liekkeihin. Tästä mun harrastuksesta (josta saan suuria kiksejä) on pitänyt tehdä postaus jo iät ja ajat sitten. Nämä postausideat jää aina toisinaan taka-alalle, muiden juttujen puskiessa etualalle. Mutta nyt vihdoin naputtelen tämän jutun ulos :)

Jossain vaiheessa mulla oli ihan hurja palo tehdä tuollaisia tuikkukippoja vanhoista lasipurkeista. Näitä tuli näperreltyä useampikin kappale. Tein näitä myös kavereille paljon ja omalla äidillänikin on yksi tuollainen saman tyyppinen tuikkukippo, joka on yllä olevassa kuvassa. Näitä on suhteellisen helppo tehdä vähäisistä materiaaleista. Tykkään käyttää tällaisissa jutuissa neutraaleja ja maanläheisiä sävyjä. Mullahan on ollut jo pidemmän aikaa "väriallergia" vaikka joskus vuosia sitten pukeuduin punaisiin pillifarkkuihin ja keltaiseen paitaan. En tunnista enää itsestäni sellaista värikästä Jusua ^_^
Harmaalla, mustalla ja valkoisella mennään nykyään aika paljon :)

Hieman vanha ja kolhuja saanut puu on materiaalina lähellä mun sydäntä. Kaikki rustiikkinen jotenkin vetoaa muhun todella paljon. Siinä on vain sitä jotain. Kun näin tuon vanhan lankunpätkän, sain heti idean tehdä siitä taulun. Maalasin pohjan ajan patinoiman näköiseksi harmaaksi ja maalasin siihen valkoisia tähtiä. Tähtisabluunan tein ilman muuta itse  ^_^ Tykkäsin lopputuloksesta tuolloin kovasti. Nykyään mulla on tähti-overdose. En jaksa enää yhtään mitään tähtijuttuja sisutuksessa. Taulun tekemisestä onkin jo aikaa tovi.

Kuormalavatuunaus on ehkä teille joillekin käsitteenä tuttu? Siihenkin mä hurahdin joskus aivan totaalisesti. Mun elämä oli pelkkää kuormalavaideointia jossain vaiheessa ^_^ Parvekkeelle tein kapean pöydän, jonka runkona toimi kaksi yhdistettyä kuormalavaa. lavojen päälle nakuttelin valkoisen puisen tason. Voila. Parvekepöytä valmis.

Kuormalavoista saa näppärä tehtyä mitä hienoimpia ja erikoisempia juttuja. Tarvitaan vain nokkeluutta ja viitseliäisyyttä. No joo, tarvitaan siinä hermojakin. Kuormalavasta saa tehtyä seinähyllyt helposti sahaamalla sen oikeasta kohtaa kahtia ja nakuttelemalla siihen pohjat tai tasot.
Omaan tekeleeseeni halusin tehdä vielä saranoilla toimivan luukun, joka toimitti tuikkukynttilöiden säilytyksen virkaa ^_^ Maalasin hyllyt tarkoituksella rosoisen näköiseksi. Mielestäni ihan onnistunut lopputulos. Hyllyt oikeasti näyttävät aika vanhoilta ja vuosia nähneiltä.

Vanhoista lasipulloistakin voi tehdä kivannäköisiä koriste-esineitä. Kuvan pullo oli siis alunperin kirkas. Tuunaus tapahtui siten, että levitin tummanruskeaa koristehiekkaa leivipaperin päälle. Tummanruskea oli ainoa laatuaan mitä talosta löytyi. Levitin pullon pintaan kauttaaltaan ihan perus erikeeperiä ja pyörittelin sitä hiekoitetun leivinpaperin päällä. Tummanruskea väri ei miellyttänyt, joten suihkuttelin sen hopealla spraymaalilla. Kromispray on muuten myös aivan überkiva maali. Sillä olen suhautellut yhden peilin kehyksetkin ^_^

Peileistä kun oli puhe... Sain kerran päähäni tehdä vanhaan peiliin uudistetut kehykset. Ei muuta kun liimaamaan pieniä kiviä! Voin kertoa, että tätä en tee enää koskaan. Oli niin aikaa vievää hommaa ja mahdotonta pipertämistä :D Yhden sivun tehtyäni, päässäni paukutti ajatus "Miksi, voi miksi mä ryhdyin tähän". Tein sen silti loppuun vaikka hermot paloi useasti. Lopputuloksena oli huomattavasti painavampi peili ja ihan kiva lopputuloskin. Peili nököttää nykyään makuuhuoneeni seinässä.

Paperinarustakin saa tehtyä vaikka mitä. Mä olen tehnyt siitä lampunvarjostimia. Sen voi tehdä valmiiseen runkoon tai jos oikein haluaa alusta asti tehdä niin sekin onnistuu. Mä tein kuvassa olevan pyöreän varjostimen kanaverkosta ja paperinarusta. Kanaverkon maalasin mustaksi, johon kieputtelin tummanharmaata paperinarua. Vanhanmallisella hehkulampulla valaisin heitti seinille ihan uskomattoman hienot ja tunnelmalliset varjojuovat ^_^ Tuo temppu ei jostain syystä toimi energiansäästölampuilla. Mistähän se johtuu? Tietääkö joku viisaampi?

Tiesittekö muuten, että Ikeakalusteiden tuunaus on ihan oma alalajinsa? Kaikki Ikeaan perehtyneet varmaan tietää nämä 5 euron lackpöydät? Mun mielestä ne on aika tylsiä sellaisenaan. Mietin jo, että heitänkö pois omani. Sain kuitenkin idean nakutella siihen uuden lankkupinnan. Mittasin ja sahasin oikean kokoiset lankut ja käsittelin ne rustiikkiseksi (kuinkas muuten ^_^) Naulasin lankut kiinni ja johan näytti pöytä erilaiselta. Iltalehdessä oli joskus juttu näistä Ikeatuunauksista ja tämä mun tuunaama pöytä oli siellä mukana. Harmitti, kun en löytänyt enää linkkiä tuohon juttuun. Löytyi se sittenkin.

Vanhojen huonekalujen maalaaminen on myös juttu mistä mä saan kiksejä. Oon maalannut tosi paljon vanhoja huonekaluja uuteen uskoon. Kuvan pikkulipasto suorastaan huusi mun nimeä :D
Tämän mä näin kirpparilla ja mulla tuli pakottava tarve ostaa se ja tehdä sille jotain. Originaali kuosi on mun mielestä aivan kamala. Hävetti ostaa tämä. Mietin, mitä myyjä ajattelee? Tykkäänkö oikeasti noin raisun näköisestä lipastosta :D  Lipasto sai hillitymmän ulkoasun mun käsittelyssä :)

Nykyään tämä tuunausharrastus on ollut jäähyllä. Syy on niinkin tylsä kuin ajanpuute. Aika ei vain aina riitä kaikkeen mitä haluaisi tehdä. Toisaalta mun vajaa 60 neliöinen kaksio on niin tumpattu täyteen tavaraa, että ei tänne enää mitään mahtuisikaan. Joskus vitsailin, että lienee vaihdettava suurempaan asuntoon vain siksi, että voisi hamstrata lisää tavaraa, mitä tuunata ^_^

Edit. Tämän postauksen jälkeen mä sain potkun persuksille ja tartuin dc-fix rullaan ja ehostin kylppärin allaskaappia puujäljitelmäkuosilla. Much better now ^_^  Hah. Vois tehdä postauksen dc-fixauksestakin :D

Tykkäättekö te tuunata vanhaa tavaraa uuteen uskoon?  Iskeekö rustiikkinen sisustustyyli?