Elafonisi - Paratiisisaari synkällä menneisyydellä

Tänään aamulla kun heräsin, olin sen verran unenpöpperössä että en heti tiennyt missä olen. Luulin heränneeni hotellihuoneesta kunnes tajusin että kotonahan sitä ollaan. Tämä on varmaan aika tuttu tunne juuri reissusta palanneille? :) Kreetan matkasta olisi tarkoitus kirjoittaa ainakin muutama postaus. Mietin tuossa aiemmin, että karkottaakohan matkapostaukset lukijoita, mutta ainakin viime viikon Kreeta-aiheiset jutut olivat supersuosittuja mikä hieman yllätti. En uskalla sanoa missä tahdissa matkajuttuja tulee. Koen matkapostauksien kirjoittamisen hieman haastavaksi. Mutta ne tulevat kyllä. Ainakin kirjoitan Malemen kylästä, Haniasta ja Topolian rotkosta sekä Eloksen kylästä :)

Mutta uskomattoman kaunis Elafonisin saari on pyörinyt päässäni paluusta asti. Palan halusta jakaa teille saarella ottamani kuvat. Kerron samalla hieman saaren historiasta.  Elafonisille matkustettiin bussilla jossa oli mukana muita suomalaisia. Matka alkoi muiden osalta heti marinalla. "Paska reissu mutta tulipa tehtyä" kuului jostain penkiltä. Retkipäivänä lämpömittari näytti vaivaiset +13 ja vettä satoi tihkuttamalla. Sää ei tosiaan ollut tuona päivänä suosiollinen, mutta silti usealla kanssamatkustajalla oli kummallisen surkea asenne. Itse olin kovin innoissani ja katselin ihaillen Kreetan kauniita maisemia. En antanu kenkun sään pilata fiiliksiäni. Elafonisin päivää lukuunottamatta sää Kreetalla oli ihana. Parhaimmillaan +26 ja kirkas taivas. Voitte uskoa, että tämän hetkinen Suomen sää ei nappaa pätkääkään :D

Bussimatkan parasta antia oli ehdottomasti suomenruotsalainen retkiopas. Hänen suomenkielensä oli oikein mallikasta ja ymmärrettävää, mutta huvitusta aiheuttivat hänen erikoiset sanavalinnat. Matkan aikana hän mm. kertoi että vuorilla nähtävät vuohet eivät ole niitä vaikeasti nähtäviä ja harvinaisia Kri-Kri vuohia, vaan... (tässä kohtaa opas mietti sanaa) .... Vaan ne ovat ihan standardivuohia. Jaksoin hymyillä tälle sanavalinnalle koko matkan :D Standardivuohet olivat siis ihan tavallisia vuohia ^_^ Hän kertoi myös että Kreetalla kasvatetut banaanit ovat pienempiä kuin importoidut banaanit (eli maahantuodut banaanit) :) Opas oli hurjan symppis tyyppi. Sellainen hassu säheltäjä joka oli jatkuvasti ihan hukassa asioiden kanssa, mutta jotenkin silti selviytyi kaikesta ^_^

Sateisen ja pilvisen päivän vuoksi kuvat eivät anna itsestään sitä parasta. Aurinkoisena päivänä kuvat olisivat varmasti olleet vielä kauniimpia.

Näissä maisemissa kelpaa viettää aurinkoinen rantapäivä <3

Rantaviiva on uskomaton!

Elafonisin vesi on täysin kristallinkirkasta rannalla ja muuten meri säihkyy kaikissa sinisen ja turkoosin väreissä. Rantahiekan ruusunpunainen väri tulee näkinkengistä. Punaisesta sävystä on olemassa myös tarina, että se johtuisi taannoin saarella kuolleiden kreetalaisten verestä. Kerron tästä tarkemmin postauksen edetessä.

Matka Elafonisille alkoi Kreetan pohjois-osasta Malemesta, melko läheltä Hanian kaupunkia.

Ilmakuva Elafonisista. Kuva: k-travel.eu

Ylläolevasta kuvasta näkee hyvin alueen kauneuden kokonaisuudessaan. Tuo pieni, ohut kaistale on toisinaan jalan kuljettavissa ja merivesistä riippuen saarelle voi myös kahlata. Tästä syystä kuulee usein puhuttavan "kahluusaaresta" :) Itse kävelin saarelle, koska merivesi oli nyt matalalla.  Kulkureitti Elafonisille on siitä jännä, että se muuttaa muotoaan vuosittain. Elafonisin ranta on rankattu yhdeksi maailman kauneimmista rannoista.

Vesi on uskomattoman kirkasta.

Huhtikuussa 1824 Osmanisotilaat valloittivat Kreetan saarta ja sadoittain kreetalaisia kahlasi Elafonisin saarelle pakoon sotilaita. Osmanisotilaat eivät tuolloin tienneet, että saarelle on mahdollista päästä kahlaamalla. Tarinan mukaan kreetalainen muuli kahlasi saarelle tuttua reittiä pitkin ja näin paljasti sotilaille kahlausmahdollisuuden. Tämä johti siihen, että pääsiäissunnuntaina sotilaat hyökkäsivät saarelle ja verilöylyssä surmattiin 600 naista ja lasta, sekä 40 kreetalaista sotilasta. Elafonisin kauneus on raju kontrasti saaren historialle, joka ei ole niinkään kaunis. Edellä mainitsin saaren ruusunpunaisesta hiekasta, joka johtuisi saarella kuolleiden verestä. Tässä selitys tuolle legendalle. Mielenkiintoinen, joskin kauhea historia tällä saarella. Kerrotaan, että verilöylystä selvisi hengissä vain 4 kreetalaista.

Se oli takkikeli kuulkaas! :D

Elafonisin asukki ^_^

Kuvassa taustalla näkyy Kreetan saari.

Elafonisi on luonnonsuojelukohde ja sieltä ei saa sakkojen uhalla viedä mitään luontoon kuuluvaa pois. Rannalla on myös usein saksalaisia turisteja asuntovaunuilla leirityneenä, joka sekin on laitonta. Sitä tehdään silti sakkojenkin uhalla. Elafonisin ainutlaatuinen luonto on kärsinyt turismista. Saarella on erittäin haavoittuvainen ekosysteemi joka kärsii ihmisten roskaamisesta ja kasvien tuhoamisesta. Saarella voi tavata myös erittäin harvinaista munkkihyljettä ja muita erityisiä lajeja, joita ei esiinny muualla Kreetalla.

Sellainen tarina tällä saarella. Tällä kertaa sää ei suosinut mutta olen päättänyt, että palaan Kreetalle uudelleen ja tällä kertaa haluan majoittautua tälle alueelle. Haluan fiilistellä tätä paikkaa vielä uudelleen ja ajan kanssa. Mulla jäi osa sydäntä Elafonisille <3 Jos teillä on suunnitelmia matkata Kreetalle, käykää Elafonisilla. Mä lupaan ja takaan teille, että ihastutte maisemiin täydestä sydämestä! :)

Oletteko käyneet Elafonisilla?