tiistai 3. huhtikuuta 2018

Alanyan surkein raflakokemus



Turkin Alanyassa on ollut jostain syystä erityisen takkuilevaa ravintolassa tilaaminen. Varsinkin kun ottaa huomioon, että kevätsesonki ei ole vielä edes kunnolla alkanut. Tilaaminen ja ruoan saaminen pöytään kestää useimmissa paikoissa todella kauan. Sen lisäksi kummastuttaa heikko englannin osaaminen näinkin isossa turistikeskittymässä. Englannin sijaan viljellään paljon suomalaisia random sanoja, ja välillä tuntuu, että paikalliset ei edes tiedä mitä ne suustaan päästävät. "Seksikäs, rakastan sinua" on mun mielestä turhan voimakkaita sanoja ventovieraalle turistille :D

Tänään illalla oli kyllä surkein ravintolatapaus tähän  mennessä. Mentiin Jaken kanssa ihan fiinin näköiseen paikkaan. Paikan nimi oli Flamingo Beach ja siellä ei ollut ketään. Joo pitää ehkä paikkansa, että tyhjään ravintolaan ei kannata mennä. Pöytään istuuduttua, tarjoilija tiesi heti kertoa, että menua ei ole ja tarjoilevat vain leipää tai hamppareita ranskisten kera.

"No höh", oli ensimmäinen reaktio. Koska pitkästä talsimisesta oli jo väsynyt olo, niin päätettiin sitten tyytyä siihen hampurilaisateriaan. Kielimuuri oli suuri, mutta saatiin jotenkin selvyys siihen että kana-ateriat tulisivat pöytään. Tilaus kesti kauan ja aika nopeasti huomattiin, että paikassa ei tehdä ruokaa siellä paikan päällä vaan ne ilmeisesti haettiin jostain grilliltä (?) Kun juomat tuotiin pöytään niin kyselin, että mikähän hinta olisi tälle tilaukselle. Kesti tosi  kauan, kunnes tarjoilija tuli kertomaan, että ei. He eivät tarjoile riisiä. Tähän sanoin, että en riisiä haluakkaan vaan tietää hinnan tilaukselle :D  Eli sanat price ja rice menivät sekaisin ^_^






Noh, mutta. Tarjoilija ei tiennyt myöskään hintaa aterialle ja hän lähti sitä taas selvittämään hyvinkin pitkäksi aikaa. Hintaa tiedustelin kahdelta (!) eri myyjältä ja kukaan ei tiennyt, olivat vaan nolostuneen oloisia ja pahoittelivat, että eivät tiedä. Ruoka tuli pöytään ja noin 5 minuuttia tämän jälkeen tuotiin aterimet! Ihan ihme hällä väliä touhua :D Huvittelin siinä samalla ajatuksella, että mitähän Jyrki Sukula sanoisi tällaisen ravintolan toiminnasta ^_^ Se yksi ainoa plussa tälle paikalle on, että ruoka oli ihan oikeasti aika hyvää. Muuten koko homma oli ihan uskomatonta floppia. Ruoka maksoi oluen kera 35 liiraa, eli n. 7 euroa. Ei sinänsä paha, mutta homma oli niin kömpelöä, että en maksaisi toista kertaa. Jätin silti tipin, koska tarjoilija oli aika symppis jo ihan siksi, että oli niin pihalla  ^_^



Mikä on teidän surkein ravintolakokemus?




7 kommenttia:

  1. No huh, tossa ravintolassa ei taidettu vielä olla sesonkivireessä. Ja muutenkin tuntui ihan perusasiat olevan hukassa. Miksi pitää raflaa auki, jollei ole mitä tarjota? Toivottavasti vire löytyy viimeistään sesonkivaiheessa.
    Yksi erittäin huono kokemus tulee mieleen vuosikymmenien takaa, kun sain eräässä varsinaissuomalaisessa ravintolassa eteeni pihvin, joka oli aivan kirjaimellisesti kengänpohjaa. Se oli niin sitkeää, ettei sitä saanut mitenkään pureskeltua niin, että sen olisi voinut niellä;) Koska olin silloin nuori ja paljon arempi, en tietenkään kehdannut sanoa tarjoilijalle mitään. Mutta jossain vaiheessa purskahdin itkuun harmin, väsymyksen ja ketutuksen takia, jolloin tarjoilijakin havahtui ja tuli pöydän viereen seisomaan ihmeissään. En saanut itkultani sanoattua, eikä hän varmaan tajunnut, että itkin pihvin sitkeyttä. Nykyisin kyllä saan suuni auki ja palautetta tulee välittömästi. Onneksi harvoin enää saa kengänpohjaa lautasella;)
    Ihanaa lomaa edelleenkin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis tosiaankin oli perusasiat ihan hukassa, ja vieläkin vain ihmettelen miten ravintola voi edes pyöriä jos hlökunta on noin pihalla?? Noh, saipa kyllä selityksen sille, miksi kyseinen rafla oli typötyhjä :D

      Kengänpohjapihvi on kyllä ikävä juttu. Itse olen tosi vaativa lihan suhteen. Sitkeä pihvi on ällöttävä ja varsinkin jos pihvi/liha on yhtään "narskuvaa" niin yökkörefleksi on takuuvarma :D Mäkin olen vähän sellainen, että en kehtaa valittaa vaikka usein olisikin aihetta.

      Poista
  2. Mun molemmat kaameat ravintolakokemukset on tapahtuneet Tampereella. Eka oli Manhattanissa, jossa pihvin liha oli niin sitkeää, että jänteistä, että sitä ei saanut kurkusta alas, eikä edes pihviveitsi pystynyt pilkkomaan sitä. Toinen kerta oli Haraldissa, jossa sain eteeni kylmän annoksen, mutta molemmista on onneksi jo vuosia aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yöks, jänteinen pihvi on ehkä pahinta :D En muista Suomesta kovin surkeita ravintolakokemuksia. Pancho Villassa tosin sain kerran keitetyt kasvikset selkeästi puoliraakoina, joka oli aika ikävä kokemus.

      Kanarialla odottelin pizzaa about 40 minuuttia ja tarjoilija oli aivan pihalla kaikesta ja jotenkin ahdistuneen oloinen.Paikan nimi oli ehkä joku Ikaros, jos muistan oikein. Lopulta pöytään tuotiin surullisen näköinen lätty (vähän kuin Atrian roiskeläppä). Pizza oli enimmäkseen taikinaa vähäisillä täytteillä ja kaiken lisäksi kylmä. Silloin kyllä ärsytti aika paljon :D

      Poista
  3. Apua repesin tuolle "seksikäs, rakastan sinua" 😂😂 Mutta tuollahan lauseella voi vaikka saada perhedraamankin aikaan, jos esim.sattuu sanomaan ohi menevälle pariskunnalle joista toinen on tosi mustia tms.

    Mun pahin, tai omalaatuisin kokemus on Tallinnasta, jossa mentiin thai-raflaan. Okei, miljöö oli ihana mutta ruoan saamisessa kesti ja jossain vaiheessa taustamusaan tuli tauko, samalla hetkellä mikron ääni kilkahti 😂 Ääni mitä et haluaisi raflassa kuulla..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis joo, olisitpa nähnyt mun ilmeen kun kuulin tuon kommentin :D Menin ihan hämilleni ja sanoin vaan suomeksi kiitos ja hymyilin :D Tosi outo ja jopa kiusallinen tilanne. Täällä on kyllä kuullut yhtä jos toista outoa kommenttia.

      Voi ei, mikron kilahdus :D No joo siinä vaiheessa tietää, että pöytään tulee epämääräistä sekundaa :/

      Poista
  4. Voihan nyt kun sinulla on siellä vastustanut. Vähän minä kyllä hymähdin kun luin tätä.:) Saitpahan kuitenkin ruokaa ettei tarvinnut nälkää sitten nähdä. Mukavaa kevättä sinulle. -Anjuliini

    VastaaPoista

Kommentit piristävät aina :)