Chrissi - Kuin taivas maan päällä

Chrysí, Chryssí, Chrissi. Suomeksi Kultainen saari. Rakkaalla paikalla on monta nimeä. Mutta puhutaan Chrissin saaresta, kuten se paikan päällä oli kirjoitettu useammissa esitteissä ja mainoksissa.

Chrissi on Kreetan saariin kuuluva pieni, pituudeltaan 5 kilometriä ja leveydeltään 1 kilometrin kokoinen saari. Saari sijaitsee Libyanmerellä, Afrikan ja eteläisen Kreetan välisellä vesialueella. Eikä mikä tahansa saari, vaan paratiisisaari täysin uskomattomalla väriloistolla ja luonnolla. Chrissi toi vahvasti mieleen Elafonisin, joskin Chrissi vie kauneudellaan hiuksen hienosti voiton mun mielestä. Aikoinaan veden alla upoksissa ollut saari toimii uhanalaisten eläimien kotipaikkana ja näin ollen se kuuluu Natura 2000- verkoston luonnonsuojelualueisiin.

Kuva: Archive.is

Matka Chrissille alkoi Ierapetran kaupungin satamasta.

Ierapetra mereltä nähtynä.

Random minisaari :) Ei kovin asutun näköinen.

Varsinainen matka Chrissille alkoi Ierapetran kaupungista, joka siis sijaitsee Kreetan etelärannikolla. Satamaan päin suunnistaessa, yritin kiireessä ahmia hieman Ierapetran tunnelmaa. Ierapetrasta jäi heti jotenkin rauhallinen ja hyvä fiilis. Haluan joskus tulevaisuudessa ehdottomasti tutustua paremmin Ierapetraan ^_^

Ierapetran satamasta lähti paatti Libyanmeren vesille. Oli kuuma päivä. Siis aivan kamalan kuuma. Hiki valui ja ajatukset olivat puuroa. Matkalla toiminut opas varoittelikin, että Libyanmerellä välimerenilmasto vaihtuu vielä kuumemmaksi subtrooppiseksi ilmastoksi, johon kannattaa varautua.
Varauduinko? No en tietenkään. Ei ollut mukana lippistä ja aurinkorasvatkin unohtui. En silti onneksi saanut auringonpistosta, enkä palanutkaan. Ehkä ne Karovitit tosiaan toimii...

Merimatka kesti vajaan tunnin ja retkiesitteessä kerrottiin, että paattiretken aikana on hyvin yleistä, että delfiinit hyppelevät paatin rinnalla. Näitä veikeitä veijareita yritin lähes koko menomatkan ajan (ja palatessa) tiirailla, mutta delfiineistä ei näkynyt pienintäkään merkkiä. Lefkadalla niitä kyllä näkyi ihan kolmin kappalein ^_^

Paahde Libyanmerellä seilatessa tuntui tosiaan vähintäänkin käristävältä. Olo oli kuin lenkkimakkaralla pallogrillissä. Onneksi merituuli vilvoitti edes hieman. Matkalla Chrissille näkyi myös pienempiä asumattomia, karun oloisia saaria. Chrissihän on myös asumaton saari, eikä siellä sallita edes yöpymistä - josta niin kovasti haaveilin. Teltta pystyyn ja aamulla pulahdus kristallinkirkkaisiin vesiin, kyllä kiitos!

Jonon etupäässä olkapäällä kannellaan raivarin saanutta pikkuneitiä :D

Aavikkomaisia tunnelmia.

Chrissin rantaan saavuttaessa tunnelma ja maisemat olivat mahtavat. En tosin vielä tässä vaiheessa tiennyt, että maisemien kauneus tulisi moninkertaistumaan. Kuljimme jalkaisin noin kilometrin verran läpi saaren vievää polkua pitkin Golden Beach nimiselle rannalle. Polun varrella näkyi paljon seetripuita. Sekä eläviä, että hengiltä paahtuneen näköisiä. Saarella sataa harvoin ja kasvillisuudella onkin omat haasteensa pysyä joten kuten hengissä armottoman paahteen alla.

Polulla tuli vastaan myös pari kauppiasta, pikkukojuineen. Tarjolla oli lähinnä käsin punottuja koruja. Keskellä valkoista hiekkaa istuskeli myös äärimmäisyyksin asti ruskettunut rastapäinen mies, joka soitteli pientä kitaraa ^_^ Tunnelma saarella oli heti alusta asti kovin erikoinen. Aivan kuin aika olisi täällä pysähtynyt.  Kerrotaan myös, että saaren rannikon lähistöllä on paljon entisaikojen hukkuneita merirosvoja. Noh, ei ehkä niin romanttinen ajatus kuitenkaan :D

Polun päähän päästyä, edessä aukeni upea Golden Beach. Siis mykistävän upea! Rantaahan sanotaan Kultaiseksi rannaksi sen kultaisen sävyn vuoksi, mutta itse kyllä koin sen lähes puhtaan valkoisena. Ranta koostuu erittäin hienosta hiekasta, sekä simpukoista ja simpukkamurskasta. Saari on simpukankuoria täynnä johtuen sen vedenalaisesta menneisyydestä. Rannalla maatessa, simpukoita jäi kiinni kosteaan ihoon <3 Kauempana horisontissa näkyi myös pieni kappeli, jota kohti lähdin patikoimaan ajatuksena ottaa kuvia. Jouduin kuitenkin kääntymään matkan puolivälissä takaisin. Hiekka jalkojen alla oli ihan oikeasti niin polttavan kuumaa, että se ei enää tuntunut kovin mukavalta. Mitä pidemmälle kävelin, sen ikävämmältä alkoi tuntua jalanpohjissa. Pitikin lähteä ilman sandaaleja! :/

Saaren upeaa tunnelmaa rikkoi ehkä hieman rannan läheisyyteen pystytetty "pikku-juottola" ja täysillä jumputtava teknopoppi. Jotenkin harmitti myös turistien välinpitämättömyys tätä upeaa ympäristöä kohtaan. Väki heitteli roskat röyhkeästi ympäriinsä vaikka roskiksiakin olisi ollut tarjolla.

Golden Beachin rantahiekka koostuu lukemattomista määristä simpukankuoria.

Vielä hotellillekin palatessa ihossa oli tiukasti kiinni pieniä simpukankuoria ^_^

Chrissin hiekka oli polttavan kuumaa.

Näihin vesiin on ikävä koko loppuelämän. True dat.

Ja se Chrissin vesi! Voi vitsi, miten kirkasta se olikaan. Kuvat Chrissiltä onnistuivat mielestäni erityisen hyvin, mutta silti ne uskomattomat akvamariinin ja turkoosin sävyt tuntuivat livenä paikan päällä vieläkin intensiivisemmiltä. Sinisten sävyjen loisto suorastaan porautui takaraivoon. Golden beachin rannassa oli paljon mustia laavakivimuodostelmia muutaman metrin verran. Laavakivien ylittäminen paljain jaloin ei ollut mukavimmasta päästä, mutta silti sen arvoista. Laavakivien jälkeen tuli nimittäin täysin valkoinen, ihanan pehmeä hiekkapohja ^_^ Valkoinen hiekka ja kristallinkirkas vesi. Ah! Syvemmällekkään mennessä vesi ei ulottunut kuin kaulaan asti. Voin kertoa, että näissä olosuhteissa oli erittäin kivaa pulikoida :)

Olisin kovasti halunnut tutkia ja kuvata saarta enemmänkin, mutta paattimatka takaisin Ierapetraan koitti liiankin nopeasti. Aika kuluu sittenkin myös Chrissillä...

Voiko näin kauniita turkoosin sävyjä ollakaan?

Chrissin saari oli aivan ehdottomasti kokemisen arvoinen ja kehotan Kreetalla matkailijoita käymään täällä. Saaren kauneus mykistää ja saa haukkomaan henkeä. Saarella voi aivan oikeasti rentoutua ja tuntea jotakin aivan upeaa. Kuin taivas maan päällä. Tänne täytyy palata vielä <3

Onko joku lukijoista ehkä käynyt tällä saarella?