Reissupostaus: Kap verde

 

Olen odottanut aivan todella paljon sitä, että pääsisi taas reissaamaan. Eipä varmaan tarvitse erikseen tässä selitellä, miksi matkustaminen ei ole ollut mahdollista. Tai jos onkin ollut mahdollista, niin äärimmäisen vaikeaa ja ei kovin houkuttelevaa. 

 

 

Näkymiä lentokoneen ikkunasta. Kuvassa Salin saari.

 

2 vuotta sitten, pandemian alkaessa mulla peruuntui Kyproksen matka. Ihan siis muutama päivä ennen tarkoitettua matkan alkua sähköpostiin pärähti ilmoitus matkan peruuntumisesta. Olin pettynyt, mutta toisaalta en yhtään yllättynyt. Tämä oli ihan odotettavissa. Siispä oli laitettava matkustushaaveet pois mielestä.

Tämän vuoden joulukuulle oli varattuna Kap Verden matka. Ja kappas. Taas muutamia viikkoja ennen matkan alkua, tuli peruutus. Alkoi olla tosi toivoton olo. Matkakuume oli sen verran korkealla, että oli ihan pakko vielä yrittää saada joulumatka. Ja se onnistui! Riemu oli suunnaton, mutta oikeastaan vasta siinä vaiheessa, kun konkreettisesti astuin lentokoneeseen. Ja oikeastaan VASTA siinä vaiheessa, kun lensin Ranskan yllä, eikä kone yllättäin kääntänyt takaisin Suomeen, syystä tai toisesta 😂

Matka ei silti alkanut ilman vaikeuksia ja yllätyksiä. Vain juuri ennen matkaan lähtöä huomasin, että Kap Verde vaatii negatiivisen koronatestin. Tuli kauhea paniikki. Testiiin pitää varata aika erikseen ja tuloksen saa yleensä vasta vähintään 24h kuluessa. Eihän tämä näin voi mennä? Helsinki-Vantaan lentokentällä onneksi järjestyi pikatesti. Kyseessä siis antigeeni-testi, joka valmistuu PCR-testistä poiketen nopeammin, alle tunnissa. Tikun työntämisestä nenä-nieluun pulitin 130e, mikä ärsytti. Kivasti leikkasi lomabudjettia ja testi oli erittäin epämiellyttävä. Negatuloksen saatuani, pystyin hengähtämään helpotuksesta. Olisi ollut katastrofi, jos olisi ollut positiivinen tulos ja homma olisi tyssännyt siihen. 

 

***

 

Lentomatka kesti muistaakseni vähän reilut 10 tuntia. Teimme välipysähdyksen Ruotsiin, Göteborgiin. Göteborgissa kone keräsi kyytiin lisää matkustajia. Koneessa oli muuten pakollinen maskipakko. Ikävää, mutta ymmärettävää tilanteesta johtuen. Oletteko muuten kokeilleet olla maski naamassa 10 tuntia, samalla kuulokkeet korvanlehtien takana maskilenksua painaen? Jestas sitä korvakivun määrää! Ei kiva.

En ollut ennen tätä reissua matkustanut minnekkään kauas pitkään aikaan. Siispä tuntui mielettömältä, kun ihan yhtäkkiä koneen ikkunasta alkoi näkyä keskellä Atlantin valtamerta saari. Vihdoin perillä. Rasittavan matkustamisen jälkeen on palkitsevaa, kun näkee ikkunasta määränpään. Tässä tapauksessa upeana lainehtivan turkoosin meren.

 

Tietysti passintarkastuksessa oli ongelmia. Piti pulittaa 31e jostain ihmeen syystä. Tätä kysyin passivirkailijalta, että miksi pitää maksaa. Vastaus oli ”Trr trr trr”. 😁 Ei siis ihan ollut yhteistä kieltä, mutta väsymyksestä johtuen pulitin hinnan mukisematta. Kunhan vain pääsisi hotelliin rentoutumaan. 

 

 

 

Kap Verde kuuluu siis Afrikkaan, ja koostuu useammasta erillisestä saaresta. Vietin viikon Salin saarella, joka on kooltaan ihmeellisen pieni aavikkosaari. Muita merkittäviä saaria Kap Verdellä ovat mm. Boa Vista, Brava, Fogo ja Santiago. Ilmasto on trooppinen ja sademäärät saarilla hyvin niukkoja.
 

Käsittääkseni vielä n. 10 vuotta sitten Kap Verde lukeutui Afrikan kehitysmaihin, mutta on nyt jokseenkin varastunut kehittyneen turismin myötä. Ainakin Salin saarella kehitysmaahistorian näkee selkeästi. Turismialueen ulkopuolella, näkyvillä on paljon köyhyyttä. Se näyttäytyy talonröttelöinä ja sotkuisena ympäristönä. Äkkiseltään Salin saarella vauraalta näyttävät vain sinne pystytetyt hienot hotellit, joita turismi pitää pystyssä. Pieniä kyliä saarella on jokunen, mutta asutuskeskusten välillä näkymä on erittäin karua - jokseenkin omaan silmääni älyttömän kaunista- kuivaa ja eloton aavikkomaisemaa.

Majoituin lomani aikana Santa Marian kylässä, joka on Salin saaren eteläisessä päässä.

Santa Maria on aika pieni paikka ja sen voi periaattessa käyskennellä läpi kai yhdessä päivässä. 

 

Paikalliset:

Ensimmäinen fiilis Santa Mariasta taisi olla kulttuurishokki. Afrikkalainen kulttuuri näkyy ja tuntuu. Ihmiset puhuvat kovaa kaduilla. Saattavat tanssia ”persettä sheikaten”. Nauravat niin, että kadut raikuvat. Suomalaisesta näkökulmasta meininki saattaa tuntua jopa hieman ahdistavalta 😅 Kulttuurishokki meni onneksi melkein samantien ohi. Toki hämmennystä herättää naiset, nuo hedelmäkauppiaat. Miten ne pystyvät kantamaan painavan näköistä hedelmäkoria päänsä päällä? En ymmärrä. Pitäisi ehkä itsekin kokeilla? Huumekauppiaita tuli vastaan muutamia. Onneksi niistä pääse helposti eroon, ihan vain sanomalla "Ei kiitos".

 

 

Rannat:

Kap Verden rannat ovat kuin paratiisista. Vesi on uskomattoman kaunista ja hohtaa upean turkoosina kuuman auringon alla. Rantojen hiekat ovat väriltään melkein valkoisia ja hiekka erittäin hienojakoista. Rannat ovat Salilla todella pitkiä. Merivesi tuntui aluksi viileältä, mutta kunhan uskalsi pulahtaa, se tuntui miellyttävän lämpimältä. Salin saarella rantojen aallokko on melkoista. Tästä tuli mieleeni mainita, että rannat eivät ole ehkä ihan pikkuväelle otollisin paikka. Se on yks ja kaks, kun aalto vie isommankin veijarin mukanaan ulapalle. 

 

 

Tämä käsittämättömän pitkä simpukkaranta oli mieletön löytö.

 

Aurinko ja ilmasto:

Salin saarella sataa harvoin ja aurinko tykkää porottaa usein pilvettömältä taivaalta. Koska saaren sijainti on lähellä päiväntasaajaa, on syytä huomioida erityisen korkea UV-indeksi. Tottakai reissulla tuli moattua. Yhtenä päivänä laiskotti ja jätin aurinkosuojat pois iholta. Ne kuuluisat sanat: ” En mä nyt varmaan pala”. Niinpä niin.

Seuraavana päivänä saatoin ihastella peilistä mahtavasti palanutta ihoani. Suomessa sitten iho kuoriutuikin oikein hienosti varsinkin otsalta, nenästä, olkapäiltä ja vähän sieltä sun täältä. Iho tuntui myös kihelmöivältä ja kipeältä pahiten palaneista kohdista. Siispä. Älä skippaa sitä aurinkovoidetta. Ikinä. Ei silloinkaan, kun laiskottaa 😎😅

Salin saarella myös tuulee paljon. Se on plussa ja miinus. Plussaa siitä, että kuuma aurinko ei tunnu niin kärventävältä. Miinus siitä, että se voi luoda mielikuvan, että eihän täällä pala. Vaikka tuntuisi miten mukavalta, se on UV-indeksi, joka ratkaisee.

Tuuli tekee myös sen, että ihoon tarttuu ”mikrohiekkaa”. Sitä ei heti ymmärrä. Mutta viimeistään sitten, kun tekee illalla öljypuhdistuksen iholle. Kas vain, tunne on, kuin tekisi mikrokuorintaa iholle 😊 Saat siis luomukuorinnan ja silkkisen ihon, joka taas toisaalta ärsyttää mahdollisesti palanutta ihoa. Ojasta allikkoon, ja sillä viisiin 😃

 

 

 

Ravintolat, tarjoilu ja hinnat:


 

Kap Verden hintataso on aika lähellä Suomen hintatasoa. Ravintoloissa esim. pizzan hinta vaihtelee 5 eurosta lähemmäs 15 euroa. Riippuu paikasta ja miten hienon pizzan tilaa. Toisaalta hienon kala-aterian voi saada 10 eurolla. Kokeilin reissulla raitamakrillia ja tuoretta tonnikalaa. Olivat molemmat ihan kivoja, mutta edelleen mun juttuni on vahvasti maustettu, aasialainen ruoka. Tilasin myös vahingossa tonnikalaa raakana, eli carpaccio-tyyliin. Se ei ollut yhtään mun juttu, joku random kulkukissa olisi saattanut tykätä 🙈

Ruoan sai pöytään yleensä ihan kohtuullisessa ajassa, paria poikkeusta lukuunottamatta. Kapin motto on ”No stress”- ja jotkut sanovat, että se näkyy tarjoilun hitaudessa. En osaa ottaa kantaa, koska olin paikan päällä kiireisen joulusesongin aikana.

Santa Mariassa kauppojen tarjonta on kohtalaista. Kaikkea tarpeellista yleensä löytää. 0,5l vesipullon löysin edullisimmillaan 50snt hintaan. Mutta hintataso saattaa vaihdella edellä mainitusta jopa 2e hintaan. Samoin esim. oluen hinta vaihtelee kaupoissa n.1-3e välillä. Viinit huitelevat 10e molemmin puolin. Ruoan hinta kaupoissa jäi hieman epäselväksi, koska söin ravintoloissa. Kaupoissa on myös tarjolla erilaisia matkamuistoja aina postikorteista t-paitoihin ja hienoihin koriste-esineisiin. Hinnat vaihtelevat melkoisesti yhdestä eurosta useampaan kymppiin.

 

Laiturin kalastajat myyvät saaliinsa suoraan Santa Marian ravintoloihin. Täällä saa siis takuulla tuoretta kalaa. Haju laiturilla oli muuten niin ällöttävä, että ei todellakaan ihan heti tehnyt mieli syödä kala-ateriaa.

Seuralainen hotellin aamupalalla. Salin saarella oli todella paljon koiria, ihania ja kilttejä 💗

 

 

 

Kaupustelu:


Kaupustelua on tietysti aina, varsinkin turistikohteissa. Salin saarella sai olla aika rauhassa. Toki kaduilla kuuli ehdotuksia, että jos hänen ”Ihan parasta” kauppaansa tulisit katsomaan. Paikalliset uskovat, jos sanoo, että ei nyt. Hymyilevät ja luovuttavat. Saarella asuu myös paljon senegalilaisia ja nigerialaisia, jotka ovat kuulemma aggressiivisempia kaupustelussa. Näin minulle kertoi eräs paikallinen, mikä lie sitten totuus?

Muutamat tyypit olivat kyllä kieltämättä raivostuttavia ihoon takertujia. Mutta oma asennekin ratkaisee. Pitää osata olla tiukka ja sanoa, että mitään en osta. Jouduin oikeastaan vain kerran erittäin tukalaan tilanteeseen. Oma vika, kun ihan kuin vahingossa kiinnostuin hienosta puunaamarista 😅 Sitä puunaamaria en muuten ostanut. Ei vain päästy kauppiaan kanssa millään yhteisymmärrykseen hinnasta. Sen arvasin jo siinä vaiheessa, kun hintaa tiedustellessa vastaus oli "Price is not a problem". 

 

 

Luonto ja eläimet:


Kuten kerroin, Sal on aavikkosaari. Täällä ei oikein luonto kukoista ja eläimet ovat harvassa. Hiekkaa, hiekkaa ja hiekkaa. Sitä on Sal. Kyllä täällä palmuja ja muitakin kasvillisuutta on, mutta ne ovat erillisen kastelujärjestelmän varassa. Kävin aavikkolenkillä ja bongasin kaiken karun ympäristön keskellä keltaisen ”kukan”. Sitä siinä sitten ihmettelin, että mikä kumma tämä on? Samannäköistä kukkaa oli ympäristössä, mutta mustaksi paahtuneita. Suomen päässä selvittelin asiaa, ja ilmeisesti Salilla jaksaa villiparsa puskea itseänsä hiekan uumenista 😎

Salin ainoa endeeminen eläin on lepakko. Niitä en nähnyt kertaakaan. Kilpikonniakin on, mutta eipä niistäkään näkynyt vilaustakaan. Koiria on paljon kaduilla (aivan ihania) ja kissoja sitäkin vähemmän. Polskuttelin myös haiden parissa yhtenä päivänä. Se oli jännä kokemus! Instassa jaoinkin stooreissa pari haivideota.

Ai niin ja lentokentällä tapasin kaksi hyttystä! Paukautin ne heti hengiltä. Ei innostanut nyt tässä vaiheessa malariariski 😅

 

 

Näitä tirpusia näkyi paljon.

 

Summa summarum:

Salin saari on pieni ja nopeasti läpi koluttu. Viikko täällä riittää hienosti. Jos tahtoo, niin pidempi matka on ok ja silloin voisi tehdä saarihyppelyitä. Ihmiset ovat iloisia ja ystävällisiä. Salilla oli aina tosi turvallinen olo. En kertaakaan tuntenut olevani vaarassa tai uhattu. Fiilis on tosi rento! Jos et jaksa kaupustelijoita, sano ”no english”, se on siinä 😄

Kap Verdellä käy valuuttana eurot, vaikka virallinen valuutta on escudo. Molemmat käyvät ja valuuttojen arvo on miltei sama. 1000 escudoa on n. 10e. Tästä on helppo laskea ihan päässä esim. jos käy kaupassa. Jos nostat euroja paikan päällä, tililtä veloitetaan käsittelymaksuja n. 2 e. Budjettitietoinen nostaa käyttörahansa siis Suomen päässä.

Vesijohtovettä ei kannata juoda Kap Verdellä. Vatsataudin riski on todennäköinen. Itse pesin hampaatkin pullovedellä. Ihan varmuuden vuoksi. Jos haluaa pelata varman päälle, älä ota ravintolassa juomaa jäillä. Vältä myös kypsentämättömiä ruokia. Muista myös salaattiruoat, ne saatetaan usein huuhdella hanavedellä.

Salin saarelta löytyy apteekki jos toinenkin. Siellä hinnat ovat selkeästi alhaisemmat, kuin Suomessa. Varaa aurinkovoiteet ja after-sunit mukaan Suomesta, jos mahdollista. Niiden hinnat ovat paikan päällä melkoisen korkeat (15e-35e).

Englannilla pärjäät aika pitkälle. Saarella puhutaan silti paljon portugalia ja kreoli-portugalia. Jos osaat edes sanan ”kiitos” portugaliksi, voit saada paikalliselta vastaukseksi ison hymyn 😌 Ravintolassa toki pärjää ihan sormea osoittamalla, että minkä ruoan haluaa tilata, se toiminee joka paikassa 😀

Huijaamista tapahtuu kuulemani mukaan paljon. Älä maksa liikaa kojujen tuotteista ja jos vain on kanttia, tingi. Yleensä alkuperäinen hinta on myyjältä asetettu aivan yläkanttiin. Tavallaan täälläkin tinkiminen kuuluu meininkiin. Tarkasta myös, että saat kaupassa vaihtorahan takaisin oikein.

Kap Verden Sal-saari vei mun sydämen ihan totaalisesti. Suunnittelen jo reissua takaisin. Suosittelen suurella lämmöllä jokaiselle 💞

 

Loppuun vielä hauska tilannekuva 😃

PS. Sain sitten matkatuliaisena lopulta sen koronainfektion. Ei auttanut, vaikka kuinka hysteerisesti pesin käsiä, lotrasin käsidesillä ja käytin maskia. Terveisin tuplarokotettu karanteenista 😐

PPS. Järkkäri päätti tilttailla reissulla jatkuvasti, joten kuvasaldo jäi kehnoksi ja suuremmaksi osaksi kännykkäkuvien varaan.